• Etusivu
  • Oluen valmistus
  • Siiderin valmistus
  • Olut ja ruoka
  • Kirjoittajasta
  • Kirjat
  • Koulutus

Maltainen

~ Oluen puhemies

Maltainen

Monthly Archives: toukokuu 2014

Humalan versoja lautasella

31 lauantai Tou 2014

Posted by maltainen in Humala, Ruoka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Humala, Ruoka

Tähän aikaan vuodesta humalan versot joko koulitaan kiipeämään kohti taivaita tai syödään. Humalahan on aika agressiivinen kasvi ja monin paikoin uusia versoja pukkaa maasta enemmän kuin tarvitaan käpyjen tuontantoon tai koristekasviksi. Versoissa on mieto ja herkkä maku, jota verrataan usein parsaan. Maku ei juurikaan muistuta humalan kukintoja, joilla olut humaloidaan. Suuntuntuma paistetuissa versoissa on mukavan rapea.

Kuva

Syötäväksi tarkoitettujen versojen latvasta otetaan talteen 10-15 cm pätkä. Pidempi verso alkaa maistua sitkeältä ja puumaiselta. Toisin kuin esimerkiksi maitohorsman versoilla, humalan versojen keruun ajoitus ei ole kovin tarkkaa. Pidemmällekin kasvaneita versoja voi käyttää, kunhan ottaa talteen vain latvaosan. Tietenkään verso jonka latva on napsaistu pois, ei enää kasva.

Yksinkertaisimmillaan humalan versoista saa maukkaan lisukkeen paistamalla versot pannulla rapeiksi runsaassa voissa. 2-3 minuuttia riittää. Jos haluaa jotakin fiinimpää, voi kokeilla esimerkiksi Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirjasta reseptiä ’Luonnonkalaa, humalanversoja ja ruskitettua voisulaa’ (2013 painos). Koska versojen maku on mieto, suosittelen ruokajuomaksi jotakin yrttistä mutta miedosti humaloitua olutta, kuten Ayigerin Jahrhudertia.

Advertisement

Suuret Oluet Pienet Panimot Tampereella

25 sunnuntai Tou 2014

Posted by maltainen in Pienpanimo, Tapahtumat

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Olutfestivaali, Pienpanimo, Tampere

Käväisin lauantaina 24.5.2014 Tampereen Suuret oluet pienet panimot -olutfestivaalilla. Tarjolla oli yli sata suomalaista pienpanimo-olutta. Oluet olivat ehkäpä aiempia vuosia kevyempiä ja juotavampia. Tarjolla oli runsaasti hyvää keskivahvaa käyttöolutta siemailtavien kuriositeettien sijaan. Amerikkalaiset sitruksiset humalat olivat vahvasti edustettuna. Alla on poimintojani olutvalikoimasta. Maistelin erityisesti oluita, jotka eivät olleet minulle entuudestaan tuttuja ja esimerkiksi Hiisi-panimon oluita en maistanut, koska törmään niihin usein Jyväskylässä. Tapahtuma oli erittäin suosittu ja sääkin suosi tapahtumaa. Festivaalin puuhamiehen Pekka Kääriäisen mukaan 6000 kävijän raja meni rikki lauantaina päivällä. Seuraavat SOPP tapahtumat ovat 26.-28.6.2014 Lahden Matkustajasatamassa ja 24.-26.7.2014 Helsingin Rautatientorilla.

Kuva

Beer Hunter’s Porista on ollut monena vuonna SOPP-festivaalin valopilkkuja ja niin oli tänäkin vuonna. Listalla oli kuusi olutta, joista kolme oli panimon vakiotuotteita. Uutuuksista Hyppy IPA (2,8 %) ja Polaris IPA (5 %) olivat humaloitu uudella saksalaisella Polaris -humalalajikkeella, jossa on mielenkiintoinen yskänpastillia muistuttava maku. Humalointi oli runsas, mutta ei överiksi vedetty ja oluiden juotavuus oli hyvä. Simcoe Saison (6 %) oli nimensä mukainen: tuoksussa mäntymäistä simcoe -humalaa ja maussa saison-hiivan tuomaa kirpeää hedelmäisyyttä.

Panimoravintola Plevnan uutuus oli tänä vuonna Seelanti N.P.A (4,7 %), uusiseelantilaisella Motueka -lajikkeella humaloitu pale ale. Tämä oli festivaalin yksi liukkaimmin alas menevistä oluista ja sopi hyvin festarin alkuun. Motueka on kotipanimossanikin suosikkihumalia, koska lajike tuottaa maukkaita trooppisten hedelmien aromeja olematta kuitenkaan yliampuva.

Malmgårdin panimolla oli tarjolla juuri ennen festivaalia tynnyröity Suomen Olutseuran 25-vuotisjuhlan kunniaksi pantu XXV Dark Saison (6,8 %). Maussa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla kaakao ja ylikypsät hedelmät. Olen itsekin pannut yhden tumman oluen saison-hiivalla ja tuolloin tummien maltaiden ja hiivan tuottaman hedelmäisyyden tasapainoon asettuminen otti aikansa. Ehkäpä tässäkin oluessa maut vielä integroituvat paremmin kesän kuluessa, vaikka hyväähän tämä oli nytkin.

Bryggeri Helsingin Maibock (6,8 %) oli festivaalin yksi mielenkiintoisimmista oluista. Tämä maibock on lager- ja vehnäoluthiivoilla käytetty hybridi, jossa on piirteitä sekä hedelmäisestä saksalaisesta vehnäoluesta että raikkaasta hunajaisesta lagerista. Soljuu petollisen helposti kurkusta alas.

Ruosniemellä pantu Ruosniemen panimon ja Sori Brewingin yhteistyöolut Vientiassistentti Gose (4,1 %) noudatti historiallista saksalaista oluttyyliä nimeltään Gose. Gose on ale-hiivalla tehty vehnäolut, joka maustetaan suolalla ja korianterilla. Kuten arvata saattaa, tälläinen erikoisuus herätti keskustelua, toisten mielestä suolaa oli liikaa ja toisten mielestä liian vähän. Mielestäni suolan määrä oli hillitty, mutta tunnistettavissa. Historiallisesti näissä oluissa on ollut myös maitohappokäymistä, mutta tässä erässä maitohappokäyminen oli korvattu saksalaisella happamalla maltaalla (sauermaltz), joka antoi oluelle hyvin miedon maitohappoisen happamuuden.

Saimaan juomatehtaan tiskiltä parhaiten jäi mieleen Panimoravintola Bruuverissa pantu Django & Steven Pale Ale (5,2 %). Bruuverin ydinosaamista on taitava amerikkalaisten humalien käyttö ja tässä tuhdisti greipiltä ja männyltä maistuvassa oluessa se tuli hyvin esille.

Hollolan Hirveltä oli tarjolla uutuutena runsaan maltainen YlämaanHirvi (7,7 %). Tämä on epäilemättä panimon paras olut, legendaarisen Kivisahdin jälkeen tietenkin.

Kirja: Suomalaiset pienpanimot

18 sunnuntai Tou 2014

Posted by maltainen in Kirja, Olutkulttuuri, Pienpanimo, Sahti

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Kirja-arvio, olutkulttuuri, Pienpanimo

Sain Kirjakaarelta luettavakseni Santtu Korpisen ja Hannu Nikulaisen kirjoittaman Suomalaiset pienpanimot -kirjan. Miehethän ovat tehneet vakuuttavaa työtä ja alla on sangen kehuva kirja-arvioni. Arvio perustuu kirjan sähköiseen esiversioon. Kirjan julkistamistilaisuus on 10.6.2014 Bryggeri Helsingin panimoravintolassa.

suomalaiset_pienpanimot_kansi2

Suomen kieltolain jälkeinen pienpanimokulttuuri pääsi vauhtiin 90-luvun alkupuolella, jolloin suunnan näyttäjiä olivat erityisesti Kappelin panimoravintola Helsingissä sekä Lammin sahti. Tämän jälkeen panimoinnostus hieman laantui ja 2000-luvun molemmin puolin moni pienpanimo lopetti toimintansa. Elämme nyt Suomalaisten pienpanimoiden toista aaltoa. Parin vuoden sisään on syntynyt yllättävän monta pienpanimoa, siitäkin huolimatta, että lainsäädäntöön ja panimoiden toimintaedellytyksiin ei ole tullut kauan toivottuja parannuksia. Ehkä tämä toinen aalto liittyy USA-vetoiseen maailmanlaajuiseen pienpanimoiden määrän ja pienpanimo-oluen arvostuksen lisääntymiseen. Ihan vuoden sisään pienpanimo-olut on valtavirtaistunut Suomessa ja nyt pienpanimo-olutta saa muualtakin kuin maan parhaista olutravintoloista. Onnittelut kirjoittajille ja kustantajalle loistavasta ajoituksesta! Tämänkaltaista kirjaa ei ole aiemmin kirjoitettu ja toisaalta pari vuotta sitten tämä kirja olisi ollut paljon ohuempi. Lähin vastaava kirja, Seppo Bonsdorffin Suomen panimot, on julkaistu 1997.

Suomen pienpanimot -kirja esittelee 34 kaupallisen panimon ja lisäksi Viking maltin mallastamon, VTT:n koepanimon sekä Teerenpelin ja Beer Huntersin viskitislaamot. Kirja luotaa ihmisiä ja tarinoita panimoiden takana onnistuen siinä hyvin. Panimoesittelyt alkavat lyhyellä yleiskuvauksella ja jatkuvat vapaamuotoisella haastattelulla. Kysymykset luotaavat oluentekijöiden taustoja, ajattelutapaa ja tulevaisuutta. Panimoiden tulevaisuuden suunnitelmat ovat erityisen mielenkiintoista luettavaa. Jokaisesta panimosta on pieni tietolaatikko, jossa kerrotaan laitteiston koostumus, henkilökunnan määrä ja tuotantokapasiteetti. Olenkin monesti miettinyt mitä kokoluokkaa nämä pienpanimot ovat. Tätä tietoahan ei löydy kovin helpolla internetistäkään. Panimoesittelyn päätteeksi Hannu Nikulainen arvioi analyyttisen diplomaattiseen tyyliinsä kolme olutta jokaisen panimon valikoimasta. Oluista on esitetty tekniset tunnusluvut (alkoholi-, väri- katkeruus- ja kantavierrearvot), mutta ei raaka-aineita. Oluiden raaka-aineiden listaaminen olisi tukenut maku-arvioita ja ollut muutenkin ollut mielenkiintoista sisältöä. Kaikki panimothan näitä tietoja eivät halua paljastaa, mutta useimmiten kuitenkin pienpanimot haluavat näyttäytyä avoimempina kuin suuret panimot.

Kirjassa on runsaasti upeita valokuvia. Kuvat ovat hyvin tunnelmallisia, monin paikoin suorastaan romanttisia. Tuo määrä kuparia ja terästä saa oluenpanijan kuolaamaan. Kuvissa ja tekstissä on käsitelty suhteellisen vähän oluenpanon tylsiä vaiheita, kuten pullotusta tai laitteiston pesua. Näinhän juomakirjallisuudessa asiat on perinteisesti esitetty, mutta mielestäni aika olisi jo kypsä realistisemmallekin kuvaukselle panimon toiminnasta. Käytännössä kuitenkin suuren osan panimon arjesta täyttää laitteiden pesu, oluen pullotus ja tölkitys, markkinointi, jakelu ja byrokratia. Seuraavan painoksen tullessa ajankohtaiseksi, kirjoittajat voisivat esimerkiksi työskennellä pari päivää panimossa ja kirjoittaa kokemuksistaan.

Panimokuvausten tueksi kirjan alussa on noin kolmisenkymmentä sivua oluenpanon taustatietoa, kuten oluen historiaa, valmistuksen periaatteita, raaka-aineita, keskeisen sanastoa ja oluttyyleihin jaottelua. Tämä hyvin napakka esitys aiheesta on Hannun käsialaa, kun taas haastattelut ovat Santun tekemiä. Kirjan lopussa listataan viimeisen parinkymmenen vuoden aikana toimintansa lopettaneet pienpanimot, hyvin mielenkiintoinen lista sekin.

Kirja on näyttävä ja helppolukuinen, sopii ihan kaikille suomalaisesta oluesta kiinnostuneille. Jos tämä kirja olisi olut, kuvailisin juotavuutta erinomaiseksi. Uutta asiaa on runsaasti myös olutfriikeille ja siinä mielessä tämä kirja erottuu hyvin olutkirjojen massasta. Tämän kirjan lisäksi mainio tietolähde suomalaisisista panimoista on beerfinland.com -sivusto, enemmän panimohistorian näkökulmasta.

Tämän kirjan ovat arvioineet myös olutblogit Olutkellari ja Reittausblogi. Kirjan julkistamistilaisuuteen 10.6.2014 klo 16 alkaen Bryggeri Helsinkiin ovat kaikki tervetulleita jututtamaan kirjoittajia. Saman päivän aamuna 10.6. klo 9:00-9:40 Santtu ja Hannu ovat Radiorockin vieraina. Kirja tulee kesäkuussa myyntiin valikoituihin olutravintoloihin ja pienpanimo-olutta myyviin kauppoihin ympäri suomen.

Disclaimer: Hannu on hyvä ystäväni ja olen aiemmin asiatarkastanut Hannun kirjoittaman kirjan alkuosan pohjatieto -osion. Pientä jääviyttä siis. Toisaalta useinhan tuttu arvioija on alitajuisesti kriittisempi, jottei tulisi vahingossakaan vedettyä kotiinpäin.

Baskimaassa syödään aina kun juodaan

05 maanantai Tou 2014

Posted by maltainen in Espanja, Haastattelu, Ravintolat, Ruokajuoma, Viini

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

Baskimaa, olutkulttuuri, Pintxos, Viinibaari, viinikulttuuri

Haastattelin gastronomian ja enologian professoria Juanan Bilbaota 8.4.2014 Figaron Winebistrossa Jyväskylässä. Hän oli Jyväskylässä Figaron kutsumana, kiitokset Figaron Nikolle mahdollisuudesta haastatteluun! Juanan on kotoisin Bilbaosta Baskimaasta ja juttelin hänen kanssaan baskien baareista, joissa juominen, syöminen ja keskustelu ovat baskikulttuurin kulmakiviä. Mielenkiintoista oli myös kuulla oluen nauttimisesta desin annoksina ja sukupolvien välisistä eroista viiniin suhtautumisessa. Hätkähdyttävää oli kuulla enologian professorilta, että näinkin perinteisellä viinialueella kuin Baskimaassa nuorempaa sukupolvea kiinnostaakin ehkä enemmän olut kuin viini. Ei ihme, että Espanjalaisten viinien näkyvyys Suomessa näyttää kasvavan jatkuvasti! Baskimaan baareissa keskeinen ruoka on pintxos, perinteisesti leipäviipaleen päälle kasattu ja yleensä cocktailtikun koossa pitämä pieni hiukopala. Eli mutkatonta, mutta yleensä laadukasta sormiruokaa keskustelun, juomien ja baarikierrosten oheen.

jbilbao

Juanan Bilbao

Baskimaassa baareissa on siis tapana syödä pintxoksia juomien ohessa? Kyllä. Viini, pintxokset ja baareissa käyminen ovat meille tärkeä osa kultuuria sekä hyvä tapa tavata ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia. Meille sosiaalinen kanssakäyminen on meille hyvin tärkeää emmekä mielellään istu baareissa yksin.

Onko jokaisessa Baskimaan baarissa tarjolla jotakin syötävää? Kyllä. Baskimaassa on mahdotonta pitää baaria ilman pintxoksia. Noin 10-15 erilaista pintxosta on minimi ja joissakin baareissa valikoimassa on yli 50 erilaista. Yleensä kaikki baarin pintxokset ovat saman hintaisia, noin 1,5-2 euroa kappale eli samaa hintaluokkaa kuin viinilasi, joka maksaa yleensä 1,5-2,5 euroa.

Juodaanko viinin ohella myös siideriä tai olutta? Siideri ei ole tyypillinen juoma Bilbaossa, San Sebastianissa ehkä. Tyypilliset juomat ovat viini ja olut, juomme paljon myös olutta. Mutta olutta juodaan usein samankokoisina annoksina kuin viiniä, eli pieni lasillinen, ehkä noin 10 cl. Tästä pienestä olutlasillisesta käytetään nimeä zurito. Olut on tavanomaista lageria hanasta. Meillä ei ole monimuotoista olutkulttuuria ja tilaamme olutta sanomalla vain ’olut’.

Millaista viiniä baareissa juodaan? Baarin valintaan vaikuttaa onko omistaja tai tarjoilija on tuttu ja ovatko baarin pintxokset ja viinit hyviä. Eri baareissa viinit ovat erilaisia sekä tyyliltään että laadultaan. Rioja [josta viinit usein tulevat] on maineikas alue, joka tuottaa paljon viiniä. Riojasta löytyy suurenmoista viiniä, hyvää viiniä, tavanomaista viiniä ja myös huonoa viiniä. Jos baari valitsee viinin hinnan perusteella, laatu ei välttämättä ole hyvä.

Vanhemmalla isäni sukupolvella on tapana juoda valkoviiniä lounaalla ja punaviiniä myöhemmin päivällä. Mutta nykyään tämänkaltaiset säännöt eivät ole niin yleisiä, puna- ja valkoviiniä juodaan sekaisin.

Onko juomatavoissa sukupolvien välisiä eroja? On todellakin. Viinin suhteen on kolmea erilaista sukupolvea. 50-70 vuotiaat käyttävät viiniä vanhaan tyyliin, eli tavanomaista valkoviiniä lounaalla ja tavanomaista punaviiniä iltapäivästä eteenpäin. Oma sukupolveni on tarkempi laadusta ja tietää varmaankin enemmän erilaisista viineistä, erilaisten viinien maistaminen on tärkeää. Nuoret pitävät ehkä enemmän oluesta, helpoista ja raikkaista juomista. Heille viini saattaa tuntua alkuun vaikealta sisäistää.

Luuletko, että nuoret siirtyvät myöhemmin viinikulttuurin pariin? Ehkä, koska Baskimaassa ja muuallakin Espanjassa liikelounailla on tapana juoda viiniä. Hienolla liikelounalla olisi epäkohteliasta sanoa, että ei pidä viinistä. Ehkä nuoria alkaa kiinnostamaan viini enemmän heidän siirtyessään työelämään.

Onko sinulla suosikkiyhdistelmiä pintxosten ja juoman suhteen? Ei ole. Minulle ruoan ja viinin suhde on leikkiä. Haluan jatkuvasti löytää uusia makuelämyksiä ja nauttia uusista yllättävistä makuyhdistelmistä.

pintxos2

Juanan Bilbaon tekemä pintxos, tortilla de patatas eli perunamunakas.

 

 

Mika Laitinen

Olen oluen ja siiderin maltainen puhemies.

Yhteystiedot: maltainen(at)gmail.com

Uusin kirjani

Viking Age Brew -kirjan kansi

Facebook

Facebook

Kirjoitan myös Olutpostiin

Olutposti

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat uudet julkaisut sähköpostiisi.

Sanat

Alkoholin kulutus Barcelona Cava Gotlandsdricka Hiiva Humala Kaimiškas Kansanperinne Katalonia Kirja-arvio Koduõlu Kotiolut Kyrö Distillery Mallas Maltøl Muinaisolut Ny Nordisk Øl Oluen historia Olut & Viski Expo Olut Expo Olutfestivaali olutkulttuuri Olutmenu Olut ruoanlaitossa Olut Ruokajuomana Oluttyylit Omena Paikallinen olut Penedès Perinneolut Pienpanimo Pintxos Resepti Ruoka ruokajuoma Sahdin SM Sahdin valmistus sahti Sahtikirja siideri Siiderin valmistaminen Siiderin valmistus Suomalainen olut Suomen mestaruus Valmistusohjeet viinikulttuuri Viinimatka Viski Viskigate Viskikohu

Arkisto

  • heinäkuu 2019 (1)
  • lokakuu 2017 (1)
  • kesäkuu 2017 (1)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (1)
  • lokakuu 2016 (1)
  • syyskuu 2016 (1)
  • elokuu 2016 (1)
  • kesäkuu 2016 (2)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (1)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (2)
  • marraskuu 2015 (2)
  • lokakuu 2015 (2)
  • elokuu 2015 (1)
  • heinäkuu 2015 (1)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (2)
  • huhtikuu 2015 (3)
  • maaliskuu 2015 (2)
  • helmikuu 2015 (2)
  • tammikuu 2015 (2)
  • joulukuu 2014 (2)
  • marraskuu 2014 (3)
  • lokakuu 2014 (3)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (3)
  • kesäkuu 2014 (2)
  • toukokuu 2014 (4)
  • huhtikuu 2014 (3)
  • maaliskuu 2014 (1)

Seuraamani blogit

  • Medieval Mead and Beer
  • Brewing Nordic Suomi
  • Brewing Nordic
  • Olutkoira
  • Durst - en blog om bryg
  • Brülosophy
  • JaskanKaljat
  • Tyttö ja tuoppi
  • Tuopillinen
  • Larsblog
  • The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog
  • Reittausblogi
  • Zythophile
  • Shut up about Barclay Perkins
  • Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta
  • Pete Brown
  • OLUTKELLARI

Kirjoittajasta, Ruoka

  • Juomien valmistus
    • Siiderin valmistus
      • Omenien hankinta
      • Omenien mehustus
      • Siiderikirjallisuus
      • Siiderin hiivaus ja käyminen
      • Siiderin kypsytys
      • Siiderin viimeistely ja pullotus
      • Simppelit siideriohjeet
  • Kirjat
  • Kirjoittajasta
  • Koulutus
    • Kotioluen valmistus 2016
    • Sahtikurssi 2015
    • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2015
  • Oluen valmistus
    • Humalalajikkeet
    • Oluthiivat
  • Olut ja ruoka
    • Maltainen sienikeitto
    • Olut ruokajuomana
    • Olutjuurekset
    • Raparperichutney
  • Siiderin valmistus
  • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2014

Pidä blogia WordPress.comissa.

Medieval Mead and Beer

Experimental brewing with Medieval flair

Brewing Nordic Suomi

Pohjoismaista olutta perinteisellä ja vapaalla tyylillä

Brewing Nordic

Exploring the Past, Present and Future of Nordic Beer

Olutkoira

Koko totuus oluesta.

Durst - en blog om bryg

A topnotch WordPress.com site

Brülosophy

They Who Drink Beer Will Think Beer

JaskanKaljat

Oluen puhemies

Tyttö ja tuoppi

Oluen puhemies

Tuopillinen

Oluen puhemies

Larsblog

Oluen puhemies

The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog

Oluen puhemies

Reittausblogi

Oluen puhemies

Zythophile

'Zee-tho-fyle', by Martyn Cornell, an award-winning blog about beer now and then, founded in 2007

Shut up about Barclay Perkins

Oluen puhemies

Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta

Pete Brown

Oluen puhemies

OLUTKELLARI

Oluen puhemies

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • Maltainen
    • Liity 46 muun seuraajan joukkoon
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Maltainen
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...