• Etusivu
  • Oluen valmistus
  • Siiderin valmistus
  • Olut ja ruoka
  • Kirjoittajasta
  • Kirjat
  • Koulutus

Maltainen

~ Oluen puhemies

Maltainen

Tag Archives: Suomalainen olut

Sinebrychoff Porter

31 torstai Jou 2015

Posted by maltainen in Historia, Juomasuositukset, Uncategorized

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Hiiltynyt leipä, Imperial stout, Koff, Luotto-olut, Porter, Suomalainen olut

Kun 90-luvun alussa Michael Jacksonin kirjat tutustuttivat minut oluiden maailmaan, Jyväskylän Alkon ainoa mainitsemisen arvoinen kotimainen olut oli Sinebrychoff Porter, tuttavallisemmin Koff Porter. Kontrasti peruslagereihin verrattuna oli valtava. Ehkä juuri tästä syystä tämän oluen aura on niin suuri. Mahtoi olla erikoinen ilmestys tullessaan vuonna 1957 Koffin vakiotuotteeksi.

Koff

Koffin lanseeratessa porterinsa vuonna 1957, oluttakin sai vielä mainostaa kadunvarsilla. Kuva Pohjoisesplanadilta vuodelta 1959: Iiro Nurminen, Helsingin kaupunginmuseo (CC BY 4.0).

 

Tämä  porter on minulle tärkeä olut, ja olen juonut sitä kaupallisista oluista ehkä eniten. Ei siksi, että se olisi ehdottomia suosikkejani, vaan koska se on monen ravintolan paras olut. Läheskään aina ravintola ei valikoidu olutvalikoiman perusteella.

Makuuni se on hieman liian voimakkaan hiiltynyt, ja ehkä myös katkeruutta olisi vara vähentää aavistus. Hämmentävää kirjoittaa näin suuren panimon oluesta.

Mutta ajatuskin reseptimuutoksesta on karmaiseva. Tämä olut täytyy saada tinkimättömänä. En ole huomannut tämän oluen muuttuneen 25 vuoden aikana, kun samaan aikaan moni muu vanha klassikko on muuttunut, joko mielessäni tai oikeasti panimolla, valjummaksi.

Maussa on paljon hiiltynyttä leivän kuorta ja tuoksu tuo mieleen kiukaalle kaadetun oluen. Katkera suklaa ja palanut mustaherukka maistuvat suussa pitkään. Jo ruosteinen vaahto on lupaus erittäin voimakkaasta mausta. Sanallisella arvosteluasteikolla tämä porter sijoittuu minulla hyvän ja loistavan oluen välimaastoon. Klassikkohan tämä on ilman muuta.

Tämä postaus on osa olutbloggareiden yhteistä tempausta. Yhteiseksi aiheeksi valikoitui Koff Porter blogien facebook-sivuilla tehdyn äänestyksen kautta. Samaan aikaan samasta aiheesta kirjoittivat myös nämä blogit:

Arde Arvioi
Huurteinen
Jaskan Kaljat
KaunisHumala
Keikyblogi
Loppasuut
Musamiehen Oluet
Mushimalt
Olutverkko
Punavuori Gourmet
Reittausblogi
Tuopillinen
Tuopin ääressä
Tyttö ja Tuoppi
Viinihullun Päiväkirja
Ölmönger

Advertisement

Sahti – Elävä muinaisolut

14 keskiviikko Lok 2015

Posted by maltainen in Historia, Kirja, Sahti

≈ 10 kommenttia

Avainsanat

Gotlandsdricka, Kaimiškas, Kansanperinne, Koduõlu, Kotiolut, Maltøl, Muinaisolut, Oluen historia, Olut Ruokajuomana, Perinneolut, sahti, Suomalainen olut, Valmistusohjeet

Esittelen nyt ylpeänä juuri ilmestyneen, Johannes Silvennoisen ja Hannu Nikulaisen kanssa kirjoittamani sahtia käsittelevän tietokirjan.

Sahti - Elävä muinaisolut

Aikoinaan Eurooppa oli täynnä eriskummallisia paikallisia olutperinteitä. Useimmat niitä edustaneista perinneoluista ovat kuitenkin kuihtuneet pois kauan sitten verotuksen, sääntelyn, kaupallisen kilpailun ja teknologisen kehityksen myötä. Alkukantaisista, jo ennen keskiaikaa valmistetuista Euroopan muinaisoluista nykypäivään ovat säilyneet vain sahdin ja miedon kaljan kaltaiset juomat.

Sahdilla on läheisiä, mutta vähemmän tunnettuja sukulaisjuomia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Kirjamme on kansainvälisestikin laajin teos, joka kattaa sahdin lisäksi Viron koduõlun, Ruotsin gotlandsdrickan, Norjan maltølin ja Liettuan kaimiškaksen. Nämä juomat ovat yhä valmistettavista oluista lähimpänä viikinki- ja keskiaikaista olutta.

Sahti on vahva juhlaolut, jonka valmistustavat juontavat juurensa muinaisista maataloista. Sen valmistuksessa ei tarvita lämpömittaria eikä välttämättä metalliastioitakaan. Mallassäkki ja hiivapaketti mukanani pystyisin valmistamaan tuon perinneoluen missä tahansa maatalossa. Hämmästyttävän hyvin sukupolvelta toiselle säilyneet tavat ovat erinomainen näyteikkuna vanhan kansan taitoihin ja oluen historiaan.

Sahti on keskeinen osa kansamme kulttuuria. Valotamme juoman roolia suomalaisten arjessa ja juhlassa lukuisilla tarinoilla, jotka vastaavat esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: miten sahti liittyy seitsemään veljekseen, millaisia olivat sahdintäyteiset useita päiviä kestävät häät, miksi kieltolakikaan ei näivettänyt sahtia ja miksi sahti menee ensin jalkoihin ja sitten vasta päähän.

Kirjaa varten matkustimme 8000 kilometria Suomessa ja Virossa. Matkassamme tunnelmia talletti upeiksi kuviksi valokuvaaja Sami Perttilä. Vierailimme maatilapanimoilla, kaupallisissa sahtipanimoissa, sahtiopistossa, mallastamossa, VTT:n panimolaboratoriossa, ravintoloissa maistamassa sahtiruokia, tanssilavalla, jossa väkeä tanssittaa talon oma sahti, sahtimarkkinoilla ja sahdinvalmistuksen SM-kisoissa. Tapasimme 1800-luvun puusaaveja käyttäviä oluenpanijoita, valmistustaidon jo 1940-luvulla oppineita sahtimestareita, kaikki ruokalajit sahdilla maustavan naisen, konehallissa ruismallasta valmistavan metsäkoneurakoitsijan, sahtiaan lukolla varjellussa lähteessä säilyttävän miehen ja isännän, joka valmistaa oluenpanon tähteistä avoimessa puusaavissa taariksi kutsuttua perinneolutta.

Kerromme kirjassamme, miten sahdilla marinoidaan hirvipaisti, kuinka olutmäskistä leivotaan maukkaita sämpylöitä tai miten tehdään sahtilakritsia. Ravintolat Bryggeri Helsinki, Hollolan Hirvi ja Latva loihtivat kirjaamme varten menut, joiden keskeisenä raaka-aineena tai ruokajuomana oli sahti. Arvostetut keittiömestarit paljastavat miksi juuri sahti sopii suomalaiseen ruokapöytään ja ruokien raaka-aineeksikin.

Tietenkin opastamme myös valmistamaan sahtia. Kirjamme on kattavin opas sahdin, tai ylipäätään viikinki- ja keskiaikaisten oluiden, valmistukseen.

Oli ilo tehdä työtä Kustannusosakeyhtiö Moreenin ammattitaitoisen väen kanssa: kiitokset Anna Rantaselle osuvista parannuksista tekstiin ja Petri Clusiukselle taitavasta taitosta. Hanketta tukivat Otavan kirjasäätiö ja WSOY:n kirjallisuussäätiö.

Teosta saa kirjakaupoista ja kirjoittajilta. Esittelemme kirjaa Helsingin kirjamessuilla perjantaina 23.10.2015, ensin Wine cornerin (vai pitäisikö sanoa Sahti cornerin) kirjailijahaastattelussa klo 14:30, ja sitten Otavan messuosastolla klo 15:30–16.

Sahtikirjailijat

Kuva: Sami Perttilä

Sahtikirja

03 sunnuntai Elo 2014

Posted by maltainen in Historia, Kirja, Perinnejuoma, Sahti

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Gotlandsdricka, Kansanperinne, Koduõlu, Moreeni, Oluen historia, Perinnejuoma, Sahdin valmistus, sahti, Sahtikirja, Sahtipanimo, Suomalainen olut

Viime vuoden lopulla ehdotin ystävälleni Johannes Silvennoiselle yhteisen sahtia käsittelevän artikkelin kirjoittamista. Asiaa jonkin aikaa pohdittuaan Johannes puolestaan tuumasi, että mitä jos kirjoittaisimmekin pelkän artikkelin sijaan kokonaisen kirjan sahdista. Suostuin ehdotukseen. Pyysimme mukaan myös Hannu Nikulaisen, jonka kanssa kokoonnumme säännöllisesti maistelemaan ja arvioimaan olutuutuuksia.

Sahtikirja jalostui ideasta todelliseksi projektiksi, kun heinäkuussa allekirjoitimme kustannussopimuksen Kustannusyhtiö Moreenin kanssa. Kirjan on tarkoitus tulla myyntiin vuoden 2015 loppupuolella.

2014-07-22_sahtimuseo_web

Minulta on jo tässä vaiheessa tiedusteltu monia kirjaan liittyviä asioita. Sen vuoksi päätin koota blogiini vastaukset useimmin esitettyihin kysymyksiin. Aiheeseen liittyy oleellisesti myös kesäkuun 2014 blogimerkintäni pohjoisamerikkalaisen Brew Your Own -lehden julkaisemasta sahtia käsittelevästä artikkelistani.

Keitä ovat tekijät? 

Johannes on vapaa toimittaja ja kriitikko, jolla on sana hallussa. Johanneksen teksti on huomattavasti tyylikkäämpää kuin kuiva asiatekstini, ja miehellä on myös terävää näkemystä oluesta, journalismista ja kulttuurista. Hannu Nikulaisen yhdessä Santtu Korpisen kanssa kirjoittama Suomalaiset pienpanimot -kirja julkaistiin kesäkuussa 2014. Tämän lisäksi Hannu tunnetaan yleisesti olutravintoloiden miehenä, joka on kirjannut vihkoihinsa makuarviot yli 17 000 oluesta. Haittaa ei myöskään ole hänen yleisen historian maisterintutkinnostaan. Omalla kontollani ovat erityisesti sahdin valmistukseen liittyvät asiat. Olen pannut sahtia yli kymmenen vuotta, haastellut paljon sahtimestareiden kanssa ja maistanut satoja sahteja. Matemaatikkona minussa myös tutkijan vikaa.

Miksi juuri tämä kirja?

Sahti on kansallinen aarre ja harvinaisen hyvin säilynyt jäänne ajalta ennen kirjoitettua tietoa. Kun muualla Länsi-Euroopassa kotitekoinen mallasjuoma vaihdettiin tisleisiin ja ammattilaisten tekemään olueen, Hämeessä ja sen liepeillä jatkettiin itsepintaisesti tämän vanhan maatalojen perinnejuoman tekemistä ja taidon sukupolvelta toiselle siirtämistä. Sahtia valmistetaan vieläkin suurelta osin menetelmin, jotka soveltuvat muinaisen maatalon varusteistoon. Toki nykyään sahdinvalmistuksessakin käytetään usein käytänöllisistä syistä ruostumatonta terästä, kaupallisia maltaita ja tehdasvalmisteista leivinhiivaa, mutta ei ole vaikea kuvitella vastaavaa ohran hyötykäyttöä esihistoriallisen ajan maatalossa.

Toisaalta sahti on myös värikästä ja elävää nykykulttuuria. Lähiruoan ja pienpanimoiden suosion myötä sahti on nyt hyvässä nosteessa. Esimerkiksi vuonna 2013 sahdinvalmistuksen SM-kisoihin osallistui sahdintekijöitä ennätyksellisesti 43 pitäjästä.

Kirjallamme on myös tärkeä kansanperinnettä ja nykykulttuuria tallentava tehtävä.

Sahdista on edellisen kerran kirjoitettu kirja lähes neljännesvuosisata sitten (Ulla Asplundin Sahtikirja, 1990), ja monen oluenystävän käsitys sahdista perustuu suurelta osin vuonna 1994 ilmestyneeseen Michael Jacksonin Olutkirjaan, jossa sahtia käsitellään kahden sivun verran. On siis korkea aika kirjoittaa uusi sahtikirja.

Miksi kirjaa hehkutetaan jo nyt?

Kuten Hartolan Sahtikrouvin isäntä Matti Punakallio totesi Suomalaiset pienpanimot -kirjassa, sahdin kohdalla on kyse muna-kanailmiöstä: sahdilla on muita oluita vähemmän kysyntää, mutta se johtuu osittain sen huonosta saatavuudesta. Nyt me olemme omalta osaltamme tuomassa tähän hommaan munaa. Kun tietoisuus sahdista paranee, se parantanee myös sen saatavuutta ja hommaan saadaan positiivinen kierre.

Toisaalta tietoisuus tästä kirjahankkeesta auttaa meitä keräämään tietoa kirjaa varten.

Mutta eikös sahti ole pahaa?

Huono sahti on pahaa, ja hyvin tehty ja asiallisesti säilytetty sahti on todella hyvää. Eri valmistajien sahdeissa on suuria eroja, ja tuoretuotteena se myös pilaantuu helposti. Sahti vaatii jatkuvan kylmäsäilytyksen eikä yleensä sittenkään säily useita viikkoja. Suosittelen maistamaan sahtia uudemman kerran.

Millaista kirjaa olette tekemässä?

Jämäkkää tietokirjaa, jossa käsitellään sahdin menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kirja kertoo sahdista kaiken olennaisen ja opettaa tekemään sahtia. Paino on hieman enemmän elävällä sahtikulttuurilla kuin historialla. Kirjassa sahti on myös tarkoitus liittää laajempaan eurooppalaiseen yhteyteen tarkastelemalla Viron koduõlua ja Ruotsin gotlandsdrickaa. Kirja vaatii runsaasti aineiston keräämistä: haastatteluja, sahtien maistamista ja valokuvaamista. Kierrämme suuren osan perinteisistä sahtipitäjistä, sahtia valmistavista kaupallisista panimoista ja sahtitapahtumista.

Saavatko sahtiseurat kirjaa myyntiin?

Tästä ei olla vielä sovittu, mutta en näe sille mitään estettä.

Mika Laitinen

Olen oluen ja siiderin maltainen puhemies.

Yhteystiedot: maltainen(at)gmail.com

Uusin kirjani

Viking Age Brew -kirjan kansi

Facebook

Facebook

Kirjoitan myös Olutpostiin

Olutposti

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat uudet julkaisut sähköpostiisi.

Sanat

Alkoholin kulutus Barcelona Cava Gotlandsdricka Hiiva Humala Kaimiškas Kansanperinne Katalonia Kirja-arvio Koduõlu Kotiolut Kyrö Distillery Mallas Maltøl Muinaisolut Ny Nordisk Øl Oluen historia Olut & Viski Expo Olut Expo Olutfestivaali olutkulttuuri Olutmenu Olut ruoanlaitossa Olut Ruokajuomana Oluttyylit Omena Paikallinen olut Penedès Perinneolut Pienpanimo Pintxos Resepti Ruoka ruokajuoma Sahdin SM Sahdin valmistus sahti Sahtikirja siideri Siiderin valmistaminen Siiderin valmistus Suomalainen olut Suomen mestaruus Valmistusohjeet viinikulttuuri Viinimatka Viski Viskigate Viskikohu

Arkisto

  • heinäkuu 2019 (1)
  • lokakuu 2017 (1)
  • kesäkuu 2017 (1)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (1)
  • lokakuu 2016 (1)
  • syyskuu 2016 (1)
  • elokuu 2016 (1)
  • kesäkuu 2016 (2)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (1)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (2)
  • marraskuu 2015 (2)
  • lokakuu 2015 (2)
  • elokuu 2015 (1)
  • heinäkuu 2015 (1)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (2)
  • huhtikuu 2015 (3)
  • maaliskuu 2015 (2)
  • helmikuu 2015 (2)
  • tammikuu 2015 (2)
  • joulukuu 2014 (2)
  • marraskuu 2014 (3)
  • lokakuu 2014 (3)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (3)
  • kesäkuu 2014 (2)
  • toukokuu 2014 (4)
  • huhtikuu 2014 (3)
  • maaliskuu 2014 (1)

Seuraamani blogit

  • Medieval Mead and Beer
  • Brewing Nordic Suomi
  • Brewing Nordic
  • Olutkoira
  • Durst - en blog om bryg
  • Brülosophy
  • JaskanKaljat
  • Tyttö ja tuoppi
  • Tuopillinen
  • Larsblog
  • The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog
  • Reittausblogi
  • Zythophile
  • Shut up about Barclay Perkins
  • Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta
  • Pete Brown
  • OLUTKELLARI

Kirjoittajasta, Ruoka

  • Juomien valmistus
    • Siiderin valmistus
      • Omenien hankinta
      • Omenien mehustus
      • Siiderikirjallisuus
      • Siiderin hiivaus ja käyminen
      • Siiderin kypsytys
      • Siiderin viimeistely ja pullotus
      • Simppelit siideriohjeet
  • Kirjat
  • Kirjoittajasta
  • Koulutus
    • Kotioluen valmistus 2016
    • Sahtikurssi 2015
    • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2015
  • Oluen valmistus
    • Humalalajikkeet
    • Oluthiivat
  • Olut ja ruoka
    • Maltainen sienikeitto
    • Olut ruokajuomana
    • Olutjuurekset
    • Raparperichutney
  • Siiderin valmistus
  • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2014

Pidä blogia WordPress.comissa.

Medieval Mead and Beer

Experimental brewing with Medieval flair

Brewing Nordic Suomi

Pohjoismaista olutta perinteisellä ja vapaalla tyylillä

Brewing Nordic

Exploring the Past, Present and Future of Nordic Beer

Olutkoira

Koko totuus oluesta.

Durst - en blog om bryg

A topnotch WordPress.com site

Brülosophy

They Who Drink Beer Will Think Beer

JaskanKaljat

Oluen puhemies

Tyttö ja tuoppi

Oluen puhemies

Tuopillinen

Oluen puhemies

Larsblog

Oluen puhemies

The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog

Oluen puhemies

Reittausblogi

Oluen puhemies

Zythophile

'Zee-tho-fyle', by Martyn Cornell, an award-winning blog about beer now and then, founded in 2007

Shut up about Barclay Perkins

Oluen puhemies

Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta

Pete Brown

Oluen puhemies

OLUTKELLARI

Oluen puhemies

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • Maltainen
    • Liity 46 muun seuraajan joukkoon
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Maltainen
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...