• Etusivu
  • Oluen valmistus
  • Siiderin valmistus
  • Olut ja ruoka
  • Kirjoittajasta
  • Kirjat
  • Koulutus

Maltainen

~ Oluen puhemies

Maltainen

Tag Archives: Kansanperinne

Sahti – Elävä muinaisolut

14 keskiviikko Lok 2015

Posted by maltainen in Historia, Kirja, Sahti

≈ 10 kommenttia

Avainsanat

Gotlandsdricka, Kaimiškas, Kansanperinne, Koduõlu, Kotiolut, Maltøl, Muinaisolut, Oluen historia, Olut Ruokajuomana, Perinneolut, sahti, Suomalainen olut, Valmistusohjeet

Esittelen nyt ylpeänä juuri ilmestyneen, Johannes Silvennoisen ja Hannu Nikulaisen kanssa kirjoittamani sahtia käsittelevän tietokirjan.

Sahti - Elävä muinaisolut

Aikoinaan Eurooppa oli täynnä eriskummallisia paikallisia olutperinteitä. Useimmat niitä edustaneista perinneoluista ovat kuitenkin kuihtuneet pois kauan sitten verotuksen, sääntelyn, kaupallisen kilpailun ja teknologisen kehityksen myötä. Alkukantaisista, jo ennen keskiaikaa valmistetuista Euroopan muinaisoluista nykypäivään ovat säilyneet vain sahdin ja miedon kaljan kaltaiset juomat.

Sahdilla on läheisiä, mutta vähemmän tunnettuja sukulaisjuomia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Kirjamme on kansainvälisestikin laajin teos, joka kattaa sahdin lisäksi Viron koduõlun, Ruotsin gotlandsdrickan, Norjan maltølin ja Liettuan kaimiškaksen. Nämä juomat ovat yhä valmistettavista oluista lähimpänä viikinki- ja keskiaikaista olutta.

Sahti on vahva juhlaolut, jonka valmistustavat juontavat juurensa muinaisista maataloista. Sen valmistuksessa ei tarvita lämpömittaria eikä välttämättä metalliastioitakaan. Mallassäkki ja hiivapaketti mukanani pystyisin valmistamaan tuon perinneoluen missä tahansa maatalossa. Hämmästyttävän hyvin sukupolvelta toiselle säilyneet tavat ovat erinomainen näyteikkuna vanhan kansan taitoihin ja oluen historiaan.

Sahti on keskeinen osa kansamme kulttuuria. Valotamme juoman roolia suomalaisten arjessa ja juhlassa lukuisilla tarinoilla, jotka vastaavat esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: miten sahti liittyy seitsemään veljekseen, millaisia olivat sahdintäyteiset useita päiviä kestävät häät, miksi kieltolakikaan ei näivettänyt sahtia ja miksi sahti menee ensin jalkoihin ja sitten vasta päähän.

Kirjaa varten matkustimme 8000 kilometria Suomessa ja Virossa. Matkassamme tunnelmia talletti upeiksi kuviksi valokuvaaja Sami Perttilä. Vierailimme maatilapanimoilla, kaupallisissa sahtipanimoissa, sahtiopistossa, mallastamossa, VTT:n panimolaboratoriossa, ravintoloissa maistamassa sahtiruokia, tanssilavalla, jossa väkeä tanssittaa talon oma sahti, sahtimarkkinoilla ja sahdinvalmistuksen SM-kisoissa. Tapasimme 1800-luvun puusaaveja käyttäviä oluenpanijoita, valmistustaidon jo 1940-luvulla oppineita sahtimestareita, kaikki ruokalajit sahdilla maustavan naisen, konehallissa ruismallasta valmistavan metsäkoneurakoitsijan, sahtiaan lukolla varjellussa lähteessä säilyttävän miehen ja isännän, joka valmistaa oluenpanon tähteistä avoimessa puusaavissa taariksi kutsuttua perinneolutta.

Kerromme kirjassamme, miten sahdilla marinoidaan hirvipaisti, kuinka olutmäskistä leivotaan maukkaita sämpylöitä tai miten tehdään sahtilakritsia. Ravintolat Bryggeri Helsinki, Hollolan Hirvi ja Latva loihtivat kirjaamme varten menut, joiden keskeisenä raaka-aineena tai ruokajuomana oli sahti. Arvostetut keittiömestarit paljastavat miksi juuri sahti sopii suomalaiseen ruokapöytään ja ruokien raaka-aineeksikin.

Tietenkin opastamme myös valmistamaan sahtia. Kirjamme on kattavin opas sahdin, tai ylipäätään viikinki- ja keskiaikaisten oluiden, valmistukseen.

Oli ilo tehdä työtä Kustannusosakeyhtiö Moreenin ammattitaitoisen väen kanssa: kiitokset Anna Rantaselle osuvista parannuksista tekstiin ja Petri Clusiukselle taitavasta taitosta. Hanketta tukivat Otavan kirjasäätiö ja WSOY:n kirjallisuussäätiö.

Teosta saa kirjakaupoista ja kirjoittajilta. Esittelemme kirjaa Helsingin kirjamessuilla perjantaina 23.10.2015, ensin Wine cornerin (vai pitäisikö sanoa Sahti cornerin) kirjailijahaastattelussa klo 14:30, ja sitten Otavan messuosastolla klo 15:30–16.

Sahtikirjailijat

Kuva: Sami Perttilä

Advertisement

Oluella Viron saarilla

16 torstai Hei 2015

Posted by maltainen in Matka, Perinnejuoma

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Hiidenmaa, Hiiu Õlle Koda, Kansanperinne, Koduõlu, Kuresaare, Muinaisolut, Perinneolut, Saarenmaa, Viro

Matkustin kesäkuussa sahtikirjan tiimoilta Saarenmaalle ja Hiidenmaalle tutustumaan sahdin sukulaisjuomaan, Viron perinneolueen koduõluun. Siinä sivussa ehdin perehtymään hieman muuhunkin kulttuuriin saarilla, ja alla on muutamia oluellisia matkavinkkejä. Mielenkiintoista tarinaa Saarenmaan historiasta, nähtävyyksistä ja koduõlusta löytyy myös Beer Trotterin matkakertomuksesta.

koduõlu

Koduõlua Hiidenmaalla, tekijänä Vaino Apri

Koduõlu on nimensä mukaisesti kotiolutta, jonka valmistajia Viron saarilla on vielä muutamia kymmeniä. Kotitekoista versiota on vaikeampi löytää ilman paikallisia kontakteja, mutta sekä Saarenmaalla että Hiidenmaalla toimii kaupallinen valmistaja, ja heidän juomansä ovat maultaan edustavia ja lähellä kotivalmisteisia juomia.

Saarenmaalla tuo kaupallinen koduõlu on Taako Pihtla, jota saa useastakin baarista Saarenmaan pääkäupungissa Kuresaaressa. Saarenmaan matka ilman Pihtla Õlua on kuin kävisi Lontoossa maistamatta real alea. Taako oli aloittanut koduõlun rinnalla nykyaikaisen oluen valmistuksen erillisellä Braumeister -laitteistolla, ja kaksi näistä löytyi jo Kuresaaren kuppiloista.

Saarenmaalla on myös toinen kaupallinen panimo, Pöide, jonka kahta olutta oli tarjolla parissakin Kuresaaren ravintolassa. Panimon oluet olivat hyvin sameita, ja myöskin maku oli viimeistelemätön, mutta tuoreen savukalan kanssa nämä makean maltaiset oluet olivat paikallaan.

Kuresaari on rauhallinen 15 000 asukaan kaupunki, josta löytyi pari mukavaa ruoka- ja illanviettopaikkaa. Suosikkipaikaksi muodostui Kohvik Retro (Lossi 5), jossa hyvä olutvalikoima yhdistyy kirjavaan kirpputorisisustukseen ja lämminhenkiseen tunnelmaan. Ruokalista näytti todella hyvältä, mutta emme ehtineet syödä täällä. Hyvien Virolaisten olutravintoloiden tapaan listalla oli useita edullisia oluen oheen sopivia snacksejä. Olutvalikoimassa oli useaa Viron pienpanimoa, erityisesti Põhjalaa ja Öllenautia. Myös viinejä oli hyvin tarjolla.

Kohvik Retro

Kohvik Retro Kuresaaressa

Perinteinen turistien suosima paikka Kuresaaressa on vanhaan tuulimyllyyn rakennettu Veski Trahter (Pärna 19), josta saa ruoaksi tuoretta kalaa ja riistaa. Olutvalikoima on hyvä, parisenkymmentä Virolaista olutta, lähinnä Taakolta, Pöideltä, Põhjalalta, Öllenautilta, Leheltä ja Vormisilta. Veskissä maistoin myös ensimmäistä kertaa aitoa Virolaista siideriä. Radiosta soivasta huumorimusiiikista huolimatta suosittelen paikkaa kaikille kaupungissa vieraileville.

Kuresaaressa on myös laajan valikoiman viiniravintola Vinoteek (Lossi 4). Sen kaksi laseittain myytävää ranskalaista viiniä ei vakuuttanut, mutta kellarissa on houkutteleva valikoima poikkeuksellisen vanhoja vuosikertoja.

Jos Kuresaaren iltaelämä oli rauhallista, niin Hiidenmaan pääkaupungista Kärdlasta se puuttui tyystin. Lauantai-iltana piipahdimme paikallisessa ravintolassa Priki Ankurissa, jossa iltaa vietti lisäksemme yksi suomalainen purjehtija ja kaksi biljardinpelaajaa.

Hiidenmaa on kuitenkin käymisen arvoinen, jos alla on pyörät. Lähes kaikki näkemisen arvoinen on ripoteltu eri puolille saarta, kuten maailman vanhin toiminnassa oleva majakka ja Hiiu Õlle Kodan panimopubi.

 Hiiu Õlle Koda

Hiiu Õlle Kodan kesäajan olutmestari Jüri Metsma valmistamassa koduõlua

Hiiu Õlle Koda on saaren kaakkoisosissa Kassarissa sijaitseva panimopubi , joka valmistaa kahta koduõlua: vaaleaa Hiidenmaalle tyypillistä, ja punaruskeaa, jota he kutsuvat Kassarilaiseksi koduõluksi. Vaalea oli tehty pilsner-maltaasta ja Kassarilainen pelkästään münchener-maltasta. Rakennus oli hyvin uusi ja moderni, mutta panimo käytti oluenvalmistukseen paikalliseen perinteiseen kuuluvia, joskin uusia puusaaveja. Meininki paikassa oli hyvin rento ja panimorakennukseen mahtui sulassa sovussa panimolaitteet, lattialla lojuvat silakkalaatikot ja kalan savustamo. Samassa rakennuksessa pubin yläkerrassa on mukava ruokapaikka, Grill Lest & Lammas, jossa ruokaoluena tietenkin alakerran koduõlua.

Hiidenmaalta majapaikkaa etsiessä kannattaa pitää mielessä Pruulikoda saaren eteläkärjessä. Paikan isäntä Paavo Pruul panee erinomaista koduõlua, ja ehkä häneltä liikenee maistiaisiakin. Emme yöpyneet Pruulikodassa, mutta tapasimme Paavon oluenpanopuuhissa.

Matkallamme tallensimme monta hienoa tarinaa tulevaan kirjaamme. Alla olevassa kuvassa on hieman esimakua, perinteisiä Viron koduõlu-saaveja, jotka Paavo Pruul on perinyt isoisältään.

Koduõlu-saaveja hiidenmaalla

Perinteisiä koduõlu-saaveja Hiidenmaalla

Kurssi sahdista ja muinaisoluista

24 lauantai Tam 2015

Posted by maltainen in Historia, Oluen valmistus, Perinnejuoma, Sahti

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Kalja, Kansanperinne, Kurssi, Muinaisolut, Oluen historia, Perinneolut, Sahdin valmistus, sahti, Sahtikirja

Pidän Jyväskylän kansalaisopistolla kurssin sahdista 28.1.-11.2.2015. Kurssilla sahtia tarkastellaan osana Pohjoismaisten ja Balttialaisten muinaisoluiden perinnettä. Mukaan voi siis tulla myös kiinnostuksesta esihistoriallisiin oluisiin, vaikka sahdinteko ei kiinnostaisikaan. Toki kurssilla oppii myös valmistamaan sahtia. Kuten syksyllä 2014 pitämäni siiderikurssin kohdalla, tein sahtikurssille sivun, josta tulee löytymään lisätietoa sahdista ja tekemääni vapaata kurssimateriaalia Creative Commons lisenssin alaisuudessa (CC BY-NC-ND 4.0). Tosin tällä kertaa tekstin osuus on vähäistä ja meininki perustuu enemmänkin kuviin, karttoihin ja tarinoihin. Kurssin sivut löytyvät blogini Koulutus -yläpalkin alta. Alla kerron tarkemmin, mitä tuleman pitää.

Thomas Jeffreysin kartta 1751, kuva: vanhakartta.fi

Thomas Jeffreysin kartta 1751, kuva: vanhakartta.fi

Sahtikin on olutta ja 1700-1800 -luvuilla olut ja sahti ovat tarkoittaneet samaa asiaa, paremman luokan viljasta valmistettua alkoholijuomaa. Useimmilla Suomen paikkakunnilla tämä on tarkoittanut selvää laatueroa kaljaan nähden, joka taas on useimmiten viitannut arkisempaan ja helpommin valmistettavaan viljajuomaan. Entisaikojen maataloissa sahti ja olut ovat olleet huolellisesti suurella työllä valmistettuja juhlajuomia. Vähitellen sahti on eriytynyt tarkoittamaan kotivalmisteista olutta, erotuksena teollisesti valmistetusta.

Tulevalla kurssilla käsittelen sahtia tässä laajemmassä historiallisessa merkityksessä, premiun-luokan muinaisoluena. Kurssilla sahtia käsitellään osana Pohjoismaiden ja Balttian muinaisoluita, joista nykypäivään säilyneitä ovat Gotlannin gotlandsdricka, Norjan maltøl, Viron koduõlu ja Liettuan kaimiškas.  Kurssin alustava aikataulu on seuraava:

ke 28.1. valmistamme sahtierän. Teemme sahdin tavalla, jota kutsun oluenpanijan pikasahdiksi. Alkuvalmistelujen avullla sahtivierre valmistuu noin neljässä tunnissa. Perinteisen sahtimestarin tavalla valmistus kestäisi noin puoli vuorokautta.

To 29.1. paneudumme muinaisoluiden historiaan ja maantieteeseen.

Ke 4.2. käymme läpi perinteisten sahtimestarien tapoja valmistaa sahtia.

To 5.2. maistamme kaupallista sahtia luomme katsauksen kaupallisiin sahtipanimoihin. Perehdymme myös sahti-alueiden tapakulttuuriin ja ruokaperinteisiin.

Ke 11.2. maistamme kaksi viikkoa aiemmin tekemäämme sahtia sekä perehdymme Balttian ja Pohjoismaiden muihin muinaisolutperinteisiin.

Materiaali ja lähestymistapa on hyvin tuore ja ainakin minulle jopa kokeellinen. Testaan kurssin aikana myös muutamia teesejä tekeillä olevaan sahtia käsittelevään tietokirjaan liittyen.

Sahtikirja

03 sunnuntai Elo 2014

Posted by maltainen in Historia, Kirja, Perinnejuoma, Sahti

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Gotlandsdricka, Kansanperinne, Koduõlu, Moreeni, Oluen historia, Perinnejuoma, Sahdin valmistus, sahti, Sahtikirja, Sahtipanimo, Suomalainen olut

Viime vuoden lopulla ehdotin ystävälleni Johannes Silvennoiselle yhteisen sahtia käsittelevän artikkelin kirjoittamista. Asiaa jonkin aikaa pohdittuaan Johannes puolestaan tuumasi, että mitä jos kirjoittaisimmekin pelkän artikkelin sijaan kokonaisen kirjan sahdista. Suostuin ehdotukseen. Pyysimme mukaan myös Hannu Nikulaisen, jonka kanssa kokoonnumme säännöllisesti maistelemaan ja arvioimaan olutuutuuksia.

Sahtikirja jalostui ideasta todelliseksi projektiksi, kun heinäkuussa allekirjoitimme kustannussopimuksen Kustannusyhtiö Moreenin kanssa. Kirjan on tarkoitus tulla myyntiin vuoden 2015 loppupuolella.

2014-07-22_sahtimuseo_web

Minulta on jo tässä vaiheessa tiedusteltu monia kirjaan liittyviä asioita. Sen vuoksi päätin koota blogiini vastaukset useimmin esitettyihin kysymyksiin. Aiheeseen liittyy oleellisesti myös kesäkuun 2014 blogimerkintäni pohjoisamerikkalaisen Brew Your Own -lehden julkaisemasta sahtia käsittelevästä artikkelistani.

Keitä ovat tekijät? 

Johannes on vapaa toimittaja ja kriitikko, jolla on sana hallussa. Johanneksen teksti on huomattavasti tyylikkäämpää kuin kuiva asiatekstini, ja miehellä on myös terävää näkemystä oluesta, journalismista ja kulttuurista. Hannu Nikulaisen yhdessä Santtu Korpisen kanssa kirjoittama Suomalaiset pienpanimot -kirja julkaistiin kesäkuussa 2014. Tämän lisäksi Hannu tunnetaan yleisesti olutravintoloiden miehenä, joka on kirjannut vihkoihinsa makuarviot yli 17 000 oluesta. Haittaa ei myöskään ole hänen yleisen historian maisterintutkinnostaan. Omalla kontollani ovat erityisesti sahdin valmistukseen liittyvät asiat. Olen pannut sahtia yli kymmenen vuotta, haastellut paljon sahtimestareiden kanssa ja maistanut satoja sahteja. Matemaatikkona minussa myös tutkijan vikaa.

Miksi juuri tämä kirja?

Sahti on kansallinen aarre ja harvinaisen hyvin säilynyt jäänne ajalta ennen kirjoitettua tietoa. Kun muualla Länsi-Euroopassa kotitekoinen mallasjuoma vaihdettiin tisleisiin ja ammattilaisten tekemään olueen, Hämeessä ja sen liepeillä jatkettiin itsepintaisesti tämän vanhan maatalojen perinnejuoman tekemistä ja taidon sukupolvelta toiselle siirtämistä. Sahtia valmistetaan vieläkin suurelta osin menetelmin, jotka soveltuvat muinaisen maatalon varusteistoon. Toki nykyään sahdinvalmistuksessakin käytetään usein käytänöllisistä syistä ruostumatonta terästä, kaupallisia maltaita ja tehdasvalmisteista leivinhiivaa, mutta ei ole vaikea kuvitella vastaavaa ohran hyötykäyttöä esihistoriallisen ajan maatalossa.

Toisaalta sahti on myös värikästä ja elävää nykykulttuuria. Lähiruoan ja pienpanimoiden suosion myötä sahti on nyt hyvässä nosteessa. Esimerkiksi vuonna 2013 sahdinvalmistuksen SM-kisoihin osallistui sahdintekijöitä ennätyksellisesti 43 pitäjästä.

Kirjallamme on myös tärkeä kansanperinnettä ja nykykulttuuria tallentava tehtävä.

Sahdista on edellisen kerran kirjoitettu kirja lähes neljännesvuosisata sitten (Ulla Asplundin Sahtikirja, 1990), ja monen oluenystävän käsitys sahdista perustuu suurelta osin vuonna 1994 ilmestyneeseen Michael Jacksonin Olutkirjaan, jossa sahtia käsitellään kahden sivun verran. On siis korkea aika kirjoittaa uusi sahtikirja.

Miksi kirjaa hehkutetaan jo nyt?

Kuten Hartolan Sahtikrouvin isäntä Matti Punakallio totesi Suomalaiset pienpanimot -kirjassa, sahdin kohdalla on kyse muna-kanailmiöstä: sahdilla on muita oluita vähemmän kysyntää, mutta se johtuu osittain sen huonosta saatavuudesta. Nyt me olemme omalta osaltamme tuomassa tähän hommaan munaa. Kun tietoisuus sahdista paranee, se parantanee myös sen saatavuutta ja hommaan saadaan positiivinen kierre.

Toisaalta tietoisuus tästä kirjahankkeesta auttaa meitä keräämään tietoa kirjaa varten.

Mutta eikös sahti ole pahaa?

Huono sahti on pahaa, ja hyvin tehty ja asiallisesti säilytetty sahti on todella hyvää. Eri valmistajien sahdeissa on suuria eroja, ja tuoretuotteena se myös pilaantuu helposti. Sahti vaatii jatkuvan kylmäsäilytyksen eikä yleensä sittenkään säily useita viikkoja. Suosittelen maistamaan sahtia uudemman kerran.

Millaista kirjaa olette tekemässä?

Jämäkkää tietokirjaa, jossa käsitellään sahdin menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kirja kertoo sahdista kaiken olennaisen ja opettaa tekemään sahtia. Paino on hieman enemmän elävällä sahtikulttuurilla kuin historialla. Kirjassa sahti on myös tarkoitus liittää laajempaan eurooppalaiseen yhteyteen tarkastelemalla Viron koduõlua ja Ruotsin gotlandsdrickaa. Kirja vaatii runsaasti aineiston keräämistä: haastatteluja, sahtien maistamista ja valokuvaamista. Kierrämme suuren osan perinteisistä sahtipitäjistä, sahtia valmistavista kaupallisista panimoista ja sahtitapahtumista.

Saavatko sahtiseurat kirjaa myyntiin?

Tästä ei olla vielä sovittu, mutta en näe sille mitään estettä.

Mika Laitinen

Olen oluen ja siiderin maltainen puhemies.

Yhteystiedot: maltainen(at)gmail.com

Uusin kirjani

Viking Age Brew -kirjan kansi

Facebook

Facebook

Kirjoitan myös Olutpostiin

Olutposti

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat uudet julkaisut sähköpostiisi.

Sanat

Alkoholin kulutus Barcelona Cava Gotlandsdricka Hiiva Humala Kaimiškas Kansanperinne Katalonia Kirja-arvio Koduõlu Kotiolut Kyrö Distillery Mallas Maltøl Muinaisolut Ny Nordisk Øl Oluen historia Olut & Viski Expo Olut Expo Olutfestivaali olutkulttuuri Olutmenu Olut ruoanlaitossa Olut Ruokajuomana Oluttyylit Omena Paikallinen olut Penedès Perinneolut Pienpanimo Pintxos Resepti Ruoka ruokajuoma Sahdin SM Sahdin valmistus sahti Sahtikirja siideri Siiderin valmistaminen Siiderin valmistus Suomalainen olut Suomen mestaruus Valmistusohjeet viinikulttuuri Viinimatka Viski Viskigate Viskikohu

Arkisto

  • heinäkuu 2019 (1)
  • lokakuu 2017 (1)
  • kesäkuu 2017 (1)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (1)
  • lokakuu 2016 (1)
  • syyskuu 2016 (1)
  • elokuu 2016 (1)
  • kesäkuu 2016 (2)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (1)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (2)
  • marraskuu 2015 (2)
  • lokakuu 2015 (2)
  • elokuu 2015 (1)
  • heinäkuu 2015 (1)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (2)
  • huhtikuu 2015 (3)
  • maaliskuu 2015 (2)
  • helmikuu 2015 (2)
  • tammikuu 2015 (2)
  • joulukuu 2014 (2)
  • marraskuu 2014 (3)
  • lokakuu 2014 (3)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (3)
  • kesäkuu 2014 (2)
  • toukokuu 2014 (4)
  • huhtikuu 2014 (3)
  • maaliskuu 2014 (1)

Seuraamani blogit

  • Medieval Mead and Beer
  • Brewing Nordic Suomi
  • Brewing Nordic
  • Olutkoira
  • Durst - en blog om bryg
  • Brülosophy
  • JaskanKaljat
  • Tyttö ja tuoppi
  • Tuopillinen
  • Larsblog
  • The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog
  • Reittausblogi
  • Zythophile
  • Shut up about Barclay Perkins
  • Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta
  • Pete Brown
  • OLUTKELLARI

Kirjoittajasta, Ruoka

  • Juomien valmistus
    • Siiderin valmistus
      • Omenien hankinta
      • Omenien mehustus
      • Siiderikirjallisuus
      • Siiderin hiivaus ja käyminen
      • Siiderin kypsytys
      • Siiderin viimeistely ja pullotus
      • Simppelit siideriohjeet
  • Kirjat
  • Kirjoittajasta
  • Koulutus
    • Kotioluen valmistus 2016
    • Sahtikurssi 2015
    • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2015
  • Oluen valmistus
    • Humalalajikkeet
    • Oluthiivat
  • Olut ja ruoka
    • Maltainen sienikeitto
    • Olut ruokajuomana
    • Olutjuurekset
    • Raparperichutney
  • Siiderin valmistus
  • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2014

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Medieval Mead and Beer

Experimental brewing with Medieval flair

Brewing Nordic Suomi

Pohjoismaista olutta perinteisellä ja vapaalla tyylillä

Brewing Nordic

Exploring the Past, Present and Future of Nordic Beer

Olutkoira

Koko totuus oluesta.

Durst - en blog om bryg

A topnotch WordPress.com site

Brülosophy

They Who Drink Beer Will Think Beer

JaskanKaljat

Oluen puhemies

Tyttö ja tuoppi

Oluen puhemies

Tuopillinen

Oluen puhemies

Larsblog

Oluen puhemies

The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog

Oluen puhemies

Reittausblogi

Oluen puhemies

Zythophile

'Zee-tho-fyle', by Martyn Cornell, an award-winning blog about beer now and then, founded in 2007

Shut up about Barclay Perkins

Oluen puhemies

Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta

Pete Brown

Oluen puhemies

OLUTKELLARI

Oluen puhemies

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • Maltainen
    • Liity 46 muun seuraajan joukkoon
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Maltainen
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...