Avainsanat
Jyväskylän kansalaisopisto, Kurssi, Oppimateriaali, Sahdin raaka-aineet, Sahdin valmistus, Sahdin valmistusmenetelmät, sahti
Jyväskylän kansalaisopistolla 28.1.-11.2.2015 pitämäni sahtikurssi alkaa olla loppusuoralla ja nyt on sopiva hetki summata kurssin tunnelmat. Kurssin sivuilta blogini Koulutus -teeman alta löytyy viitteitä ja linkkejä sahtia käsitteleviin tietolähteisiin sekä kurssille tekemiäni diaesityksiä, jotka ovat vapaasti käytettävissä CC BY-NC-ND 4.0 -lisenssin alaisuudessa.
Kurssin osallistujamäärä oli 10 ja lähes kaikki olivat kiinnostuneita sahdin valmistuksesta, vaikka yritinkin markkinoida kurssia myös pelkästään oluen historista ja olutperinteistä kiinnostuneille. Pidän juomanvalmistusnäytöstä hyvänä perehdyttämisenä juoman luonteeseen, mutta käytännössä tällaiset näytökset vaikuttavat kiinnostavan enemmän niitä, joilla on henkilökohtaisesti kiinnostusta käsillä tekemiseen ja juomien valmistukseen. Jos valtaosa kurssilaisista ryhtyy sahdintekoon, jyväskyläläisten sahdintekijöiden määrä vähintääkin tuplaantuu ja kenties ensi kesänä Jyväskylässä käydään tiukat alkukarsinnat Sahdinvalmistuksen SM-kisoihin!
Oman 40 l ja 30 l kattiloista, keittolevystä, kuparisesta jäähdytyskierukasta ja muovisesta käymistiasta koostuvan sahtipanimoni roudaaminen kurssille oli työlästä, mutta ei juomien valmistusta voi pelkästään teoriassa opettaa. Varasin opetussahtiin hieman tavallista enemmän maltaita, koska arvelin, että valmistustilanteen tiukka aikataulu saattaisi vähentää maltaista irtoavaa uutepitoisuutta. Toisin kuitenkin kävi, sillä nyt sahdin uutepitoisuus nousi suhteessa tavanomaiseen kotivalmistukseenikin. Oluenpanotermein sahtini kantavierre on yleensä noin 23-24 Platoa ja alkoholipitoisuus noin 8 %, mutta tällä kertaa kantavierteeksi tuli 25,5 Platoa ja alkoholipitoisuudeksi noin 9 %. Vierrettähän olisi ollut mahdollista laimentaa, mutta porukan päätöksellä jätimme vierteen väkeväksi. Onhan sahtiperinteessä tapana tehdä merkittävimpiin tapahtumiin aina vahvempi sahti.
En ole vielä dokumentoinut kurssilla käytettyä sahtireseptiäni, mutta aion julkaista sen blogissani lähiaikoina. Resepti oli hyvin yksinkertainen, sillä halusin havainnollistaa, miten hyvä sahti syntyy tekemisen taidosta eikä reseptillä kikkailemisesta. Opetusmielessä maistoimme kursilaisten kanssa läpi koko ketjun raaka-aineista sahdiksi: maistoimme maltaita, mäskiä, vierrettä ja keskeneräistä viikon vanhaa sahtia. Viimeisellä kokoontumiskerralla 11.2. maistamme valmista kahden viikon ikäistä sahtia. Otin myös demonstraatioksi varsinaisen sahdin jälkeen talteen laimeampaa vierrettä, joista tein ns. jälkikaljaa. Siitä tuli oikein mainiota virvoitusjuomaa.
Koska kurssilaisia kiinnosti nimenomaan sahdin tekeminen, tein perusteelliset diaesitykset sahdin raaka-aineista ja sahdin valmistusmenetelmistä. Opetusteknisesti nämä diaesitykset ovat turhankin raskaita, mutta ne kuvaavat hyvin kattavasti eri tavat tehdä sahtia. Eri puolilla Suomea tehdään sahtia hyvin monella tapaa, eikä oikeastaan ole helppoa hahmottaa tekotapojen keskeiset piirteet, jokaisella kun tuntuu olevan joku oma erikoinen tapansa. Diaesitykset ovat muistilistanomaisia ja laajempaa sanailua aiheesta kuvineen tulee sahtia käsittelevään tietokirjaan, jota kirjoitan parhaillaan Johannes Silvennoisen ja Hannu Nikulaisen kanssa. Valmistusmenetelmiä havainnollistaa hyvin kuvapainoitteinen diaesitys perinteisen sahdin valmistuksesta Hartolassa.
Tein myös diaesityksen sahdin maantieteestä ja historiasta. Tämä esitys on tekstiltään hyvin niukka ja varsinainen luento sisälsi paljon tarinaa, johon diasetyksessä ei viitata. Esityksessä on kuitenkin muutama mielenkiintoinen kartta ja aikajana. Kannattaa esimerkiksi huomioida Matti Räsäsen tutkimuksiin perustuva sahdin valmistualueiden kartta 1900-luvun alusta, joka on huomattavasti laajempi kuin nykyiset sahtialueet. Sahtia on valmistettu tuolloin esimerkiksi Oulun seudulla, Ahvenanmaalla, Viipurissa ja osissa Pohjois-Savoa.
Tätä kirjoittaessa sahtikurssi on vielä kesken ja kurssin sivustolle tulee vielä joitakin täydennyksiä. Viimeinen kokoontumiskerta 11.2. käsittelee sahdin sukulaisjuomia Pohjoismaissa ja balttiassa, joista julkaisen ainakin lyhyen diaesityksen.
Maltainen 