Sahtikurssi 2015

Kurssi pidetään Jyväskylän kansalaisopistolla 28.1.-11.2.2015. Kurssilla sahti esitellään esimerkkinä Pohjoismaille ja Balttialle tyypillisestä esihistoriasta periytyvästä muinaisoluesta. Kurssille voi tulla opettelemaan sahdintekoa tai kiinnostuksesta esihistoriallisen ajan oluisiin. Aihepiiri liittyy kiinteästi tulevaan tietokirjaan sahdista, jota kirjoitan Johannes Silvennoisen ja Hannu Nikulaisen kanssa. Alla olevat kurssin diaesitykset ovat vapaasti käytettävissä CC BY-NC-ND 4.0 -lisenssin alaisuudessa.

Thomas Jeffreysin kartta 1751, kuva: vanhakartta.fi

Thomas Jeffreysin Itämeren alueen kartta 1751, kuva: vanhakartta.fi

Kurssin laajuus on 20 oppituntia (yksi oppitunti on 45 minuuttia), joka jakautuu viidelle kokoontumiskerralle. Kurssin aikataulu on seuraava:

ke 28.1. valmistamme sahtierän. Teemme sahdin tavalla, jota kutsun kotioluenpanijan sahdiksi. Alkuvalmistelujen avulla sahtivierre valmistuu noin neljässä tunnissa.

To 29.1. paneudumme muinaisoluiden historiaan ja maantieteeseen. Tässä on diaesitys sahdin maantieteestä ja historiasta.

ke 4.2. käymme läpi perinteisten sahtimestarien tapoja valmistaa sahtia ja kertaamme sahdin raaka-aineet. Lataa diaesitys sahdin raaka-aineista ja diaesitys perinteisen sahdin valmistuksesta Hartolassa.

to 5.2. maistamme kaupallista sahtia ja perehdymme kaupallisiin sahtipanimoihin. Kertaamme myös sahdin valmistusmenetelmät. Lataa Diaesitys sahdin valmistusmenetelmistä.

Ke 11.2. maistamme kaksi viikkoa aiemmin tekemäämme sahtia sekä perehdymme Balttian ja Pohjoismaiden muihin muinaisolutperinteisiin. Perehdymme myös sahti-alueiden ruokaperinteisiin. Lyhyt diaesitys sahdista ja ruoasta.

Kurssisahdin resepti 20 litralle oli seuraavanlainen:

9 kg Sahtimallasta
0,6 kg Tuoppi kaljamallasta
2/3 pakettia Suomen hiivan tuorehiivaa
8 g katajanversoja mäskiin

Mäskäyksessä vettä 22 litraa (vettä 2,3 l/kg mallasta). Katajanversot laitettiin jo aluksi mäskin sekaan. Mäskäyslämpötilat: 60 C puolen tunnin ajan, jonka jälkeen 70 C puolen tunnin ajan ja lopuksi 75-80 C noin kymmenen minuutin ajan.  Vierrettä siivilöitiin kattilaan ja siivilöinnin loppupuolella mäskiä huuhdeltiin 80-90 C vedellä. Sahtivierteen ottaminen lopetetiin, kun kattilassa oli 20 litraa vierrettä. Tämän jälkeen otettiin vielä 5 l vierrettä jälkikaljaksi. Sahtivierre kattilassa lämmitettiin 80-85 C ja jäähdytettiin sitten kupariputkijäähdyttimellä 15 C. Tuorehiiva liotettiin pariin desiin kylmää vettä ja lisättiin sitten vierteeseen.

Sahdin annettiin käydä 5 päivää 17 C, jonka jälkeen sahti siirrettiin kellariin 4-5 C. Sahti lapottiin 9 vuorokauden jälkeen toiseen käymisastiaan ja edelleen 13 vuorokauden jälkeen kanistereihin, jolloin sahti oli valmista.

Sahdin ominaispaino alussa oli 1,108 ja lopussa 1,037, josta laskemalla alkoholipitoisuudeksi saadaan 9 %. Huom: suosin tavallista alhaisempia käymislämpötiloja 17-19 C, jolloin sahdissa korostuu enemmän mallas ja vähemmän hedelmäiset käymisaromit. Useimmat käyttävät sahtinsa 20-25 C lämpötilassa, mutta viileämpiäkin käymislämpötiloja käytetään esimerkiksi Padasjoen suunnalla.

Lisätietoa sahdista löytyy seuraavista kirjoista:

Ulla Asplund: Sahtikirja, 1990.
Matti Räsänen: Ohrasta olutta – rukiista ryypättävää, 1977.
Kerttu Suuronen: Ohrainen olut, 1969.
Max Nelson: The Barbarian’s Beverage. A History of Beer in Ancient Europe, 2008.
Santtu Korpinen & Hannu Nikulainen: Suomalaiset pienpanimot, 2014.

Omat blogijuttuni sahdista:

Yhteenveto sahtia käsittelevästä tietokirjasta, jota kirjoitan parhaillaan Johannes Silvennoisen ja Hannu Nikulaisen kanssa.

Kertomus sahdin SM-kisoista 2014. Sisältää paljon yleistä tarinaa sahdin SM-kisojen perinteestä. Seuraavat kisathan käydään Pertunmaalla 8.8.2015.

Katsaus sahtia käsittelevään artikkeliini pohjoisamerkkalaisessa Brew Your Own -lehdessä. Artikkelin kertoo miten sahtia valmistettaan kotioluenpanijan menetelmin ja kansainvälisin raaka-ainein. Katsauksessa käydään läpi myös mitä sahdinvalmistuksesta on ylipäätään kirjoitettu englanniksi.

Tarina Sahtikrouvista, ainutlaatuisesta sahtipanimoravintolan ja tanssilavan yhdistelmästä.

Linkkejä suomalaisen oluen, sahdin ja kaljan historiaan:

Kansanperinne -blogin Oluen historiaa ja perinteitä sisältää mielenkiintoisen olutta, kaljaa ja sahtia käsittelevän otteen U. T. Sireliuksen Suomen kansanomaista kulttuuria -kirjasta vuodelta 1919.

Lars Garsholin englanninkielinen blogiartikkeli Carl Helleniuksen sahtia käsittelevästä väitöksestä vuodelta 1780. Kyseinen väitös on ensimmäinen kirjallinen viite sahdista.

Kaupalliset sahtipanimot ja kaupallisen sahdin saatavuus:

Olutkellarin katsaus kaupallisiin sahtipanimoihin.

Sahtiverkon katsaus kaupallisen sahdin valmistajiin ja myyjiin.

Pohjoismaiden ja Balttian muinaisoluet:

Lars Garsholin katsaus Euroopan maalaisoluisiin. Larsin englanninkielinen olutblogi Larsblog sisältää ylipäätään paljon tietoa Pohjoismaiden ja balttian perinnesoluista, erityisesti Norjan ja Liettuan muinaisoluista.

Lars Garsholin opas Liettuan oluisiin.

Sahti ja ruoka:

Sahtipäiden ruokareseptejä, joissa käytetään sahtia, sahtivierrettä tai mäskiä.

Pirjo Korpelan sahti & ruoka -aiheinen haastattelu ja reseptit.

Sahtivideoita:

Brewing Up A SAHTI: Markku Pulliainen Malmgårdin panimolta valmistamassa sahtia Dock Streetin panimolla Philadelphiassa.

Kirjoita kommenttisi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s