• Etusivu
  • Oluen valmistus
  • Siiderin valmistus
  • Olut ja ruoka
  • Kirjoittajasta
  • Kirjat
  • Koulutus

Maltainen

~ Oluen puhemies

Maltainen

Category Archives: Tapahtumat

Sahdinvalmistuksen SM-kisat 2015

17 maanantai Elo 2015

Posted by maltainen in Perinnejuoma, Sahti, Tapahtumat

≈ 1 kommentti

Avainsanat

Sahdin SM, sahti, Suomen mestaruus

Sahdinvalmistuksen suomenmestaruudesta miteltiin 8.8.2015 Pertunmaalla. Kävin viimevuotisessa blogiartikkelissani läpi tarkemmin tämän kisan hyvin erikoista luonnetta, ja tyydyn nyt lyhyeen katsaukseen kisoissa vastaan tulleista mielenkiintoisista sahti-ilmiöistä. Kuten aiempinakin vuosina, pääosa ajastani kului parkkipaikalla kuulumisia vaihtaessa, sahdista haastellessa ja sitä maistellessa.

Sahdinvalmistuksen SM 2015

Voiton vei kisojen veteraani Markku Perttunen Parkanosta. Olen käynyt sahtikisoissa vuodesta 2007 lähtien, ja joka kerta Markku on ollut paikalla, yleensä joko kilpailijana tai tuomarina. Hänen sahtinsa on tuhtia, viljaista, maltaista ja lämmittävää. Kokonaisuudessaan kuuden kärki oli:

1. Markku Perttunen, Parkano
2. Esa Lahtinen, Tampere
3. Maria Kuusikko, Vaasa
4. Kari Sipilä, Hollola
5. Leevi Penttilä, Isojoki
6. Seppo Lisma, Orivesi

Finaalisahdessa erottui pari kuivempaa ja pari makeampaa sahtia, ikäänkuin kuivan ja makean sahdin ystävät olisivat äänestäneet omat suosikkinsa finaaliin. Ja kuivalla sahdilla tarkoitan tässä vähemmän makeaa sahtia. Sahdin makeusaste on keskeinen mielipiteitä jakava sahdin piirre. Tänä vuonna pohjoinen Satakunta oli hyvin voitokas, sillä Markun lisäksi mitalisijoilla oli Jämijärveltä kotoisin oleva Maria Kuusikko, vuoden 2007 sahtimestarin Kauko Kuusikon tytär. Kilpailijoita oli 43 sahtipitäjästä.

Oli ilahduttava nähdä kisassa myös valtavirrasta poikkeavia sahteja, vaikka joukosta selvästi erottuvalla sahdilla on hyvin vaikea ellei mahdoton päästä finaaliin. Näistä mieleen jäi erityisesti Kirkkonummen Kimmo Markkasen neljän viljan sahti. Todellakin viljainen, mutta hyvällä tavalla. Toinen mielenkiintoinen tapaus oli Joutsan Timo Vikmanin jaffan värinen sahti. Vaaleita sahteja karsastetaan suotta, nehän ovat hyvin raikkaita ja kesäpäivään sopivia. Värikin Joutsan sahdissa on mielestäni ihan yhtä korea kuin tavanomaisemmassa punaruskeassa.

Joutsalainen sahti

Timo Vikmanin joutsalainen sahti. Todellisuudessa väri on vieläkin oranssisempi ja hyvin lähellä keltaista jaffaa.

Oli myös hieno huomata miten sahdinvalmistuksen taito oli siirtynyt mestareilta tyttärille. Kaikkien aikojen voitokkaimman sahtimestarin Olavi Viherojan tytär Tuula Viheroja oli tuonut kisaan erinomaisen sahdin, joka oli hyvin lähellä Olavin mestariteosta. Samaten Kauko Kuusikon tyttären Marian mallasjuoma oli vähintäänkin isänsä sahdin veroista.

Oma kisasahtini oli hyvässä kunnossa ja kaikilta muilta osin täysin kohdallaan, lukuunottamatta pientä sikunaista alkoholin poltetta. Minulla on nykyään sahtiin oma talon hiiva, jonka tavoille en ole vielä täysin oppinut. Herätin hiivan kevättalvella vanhasta leipäjuuresta, josta riittää myös jutunjuurta syksymmälle.

Seuraavat Sahdinvalmistuksen SM-kisat ovat elokuussa 2016 Sastamalassa, nähdään siellä!

Advertisement

Olut Expon jälkimainingit

01 lauantai Mar 2014

Posted by maltainen in Tapahtumat, Väkevät

≈ 1 kommentti

Avainsanat

Kaapelitehdas, Kyrö Distillery, Olut & Viski Expo, Olut Expo, Olutfestivaali, Ruisviski, Viski, Viskifestivaali, Viskigate, Viskikohu

24.-26.10.2014 Helsingissä Kaapelitehtaalla järjestetty Olut Expo toimi hienosti oluen ja viskin ystävien kokoontumisajona sekä laadukkaiden mallasjuominen näyttömönä. Tapahtuma oli erittäin suosittu ja selvästikin kohu aluehallintoviraston päätöksestä kieltää viski -sana tapahtuman nimestä toimi tehokkaana mainoskampanjana. Alla on huomioitani festivaalista ja lisäksi tapahtuman järjestäjältä Mikki Nymanilta sähköpostitse saatuja lisätietoja.

Olut Expon yksi mielenkiintoisimmista osastoista: Kyrö DistilleryKyrö Distilleryn osasto oli Olut & Viski Expon mielenkiintoisimpia

Mikki kertoi kävijämäärän olleen kolmen päivän aikana 4500. Pelastuslaitoksen asettama kapasiteetti paikalle on 1500 asiakaspaikkaa, joten juuri suurempaa määrää festivaalille ei olisi mahtunutkaan. Yle uutisoi, että Kaapelitehtaalle oli lauantaina alkuillasta tunnin mittainen jono. Sekä perjantaina että lauantaina oli alkuun muutama rauhallisempi tunti, jonka jälkeen paikka oli käytännössä täynnä hilpeää porukkaa. Vaikka tarjolla oli suuri valikoima laadukasta, edullista ja välillä vahvaakin alkoholia, juomista nautittiin sivistyneesti, kuten eurooppalaisilla olutfestivaaleilla yleensäkin.

Tyypilliset maisteluannokset olivat juuri sopivat 15 cl oluelle ja 1 cl viskille. Pääsylipun hinta oli tuntuva (15 euroa päivä ja 25 euroa viikonloppu), mutta juomat taas olivat useimmilla tiskeillä ravintolahintoja edullisempia. Parempi näin päin. Muutamaa harvinaisempaa viskiä lukuunottamatta hinnat olivat melko tasaisia, mikä teki normaalisti arvokkaamman juoman suhteessa edullisemmaksi. Esimerkiksi maisteluannos Sierra Nevadan Hoptimum double IPAa hanasta irtosi kolmella eurolla.

Minulle ja varmasti monelle muullekin viskin suuri osuus Exposta oli yllätys. Mikki Nymanin mukaan ostotapahtumien kappalemääristä viskin myyntiä oli 40-50 %. Viskiä saatettiin juoda kohunkin vuoksi, mutta varmasti myös poikkeuksellisen hyvän valikoiman ja edullisten hintojen vuoksi. Toivottavasti tapahtuma saa ensi vuonna kertoa nimessään, että kyse on olufestivaalin lisäksi myös viskifestivaalista.

Maistelen viskejä mieluiten kotona nojatuolissa, mutta nyt kun varsinkin laadukkaat viskit olivat suhteellisesti hyvin edullisia, tartuin hetkeen ja maistoin kahden päivän aikana muutaman harvinaisemman viskin: Kyrö Distillery #, Dad`s Hat Pennsylvania Rye, japanilainen oloroso -tynnyrissä kypsytetty Yoichi 20 YO sekä Glenlivet Xeres, jonka Olutoppaan nimimerkki Euphemos ehti jo julistaa maailman parhaaksi viskiksi. Kaikki täysin erilaisia ja omalla tavallaan erinomaisia viskejä.

Juutuin Isokyröläisen Kyrö Distilleryn tiskille pitkäksi aikaa ja heillä oli tarjolla erityisen mielenkiintoinen juomapari: Juuri ja #. Näistä Juuri on suomalaisen ruismallasviskin kypsyttämätöntä esitislettä ja # taas vastaava juoma neljä kuukautta 30 litran tammitynnyrissä kypsytettynä. Ero oli huikea, # oli imenyt pienestä tammitynnyristä paljon vaniljaa, toffeeta, makeutta ja kookosta, sekä myös voitelevaa suuntuntumaa. Juuri oli minulle liian sikunaisen raaka, mutta kuriositeettina hieno kokemus. Odotan mielenkiinnolla Kyrön ensimmäistä ruismallasviskiä vuonna 2017. Euroopassahan viski -nimen käytöön vaaditaan vähintään kolmen vuoden kypsytys.

Olutpuolella tapahtuman parhainta antia tarjosivat jokseenkin yllättäen tuoreemmat ja vähemmän tunnetut maahantuojat, kuten Finnex Beer ja Moestue & Cask. Finnex Beer tarjosi laadukkaita ja lisäksi mukavan juotavia tsekkiläisiä pienpanimo-oluita esimerkiksi Pivovar Antošilta. Moestue & Caskillä oli hienon viskiosaston lisäksi monipuolinen olutosasto, mm. Ruotsalaisen CAPin sekä brittiläisten Beavertownin ja Summer Winen oluita. Myös italialaisia oluita tarjoavan Monditalyn tiskillä oli maukasta Elav -panimon olutta, vaikkakin italialaisten pienpanimoiden suuret laadunvaihtelut ovat heikentäneet maan pienpanimo-oluiden menekkiä. Näillä tuoreemmilla maahantuojilla oli hyvin markkinointihenkinen ote ja näemme varmasti jatkossa enemmän heidän tuotteitaan olutravintoloissa.

Kotimaisten oluiden uutuuksista en löytänyt ihan sellaisia helmiä kuin odotin. Useammassakin oluessa tuntui kuin kaikki osaset eivät olisi vielä loksahtaneet paikalleen. Parissa vahvemmassa oluessa sikunat peittivät nyanssit alleen ja muutamasssa voimakkaasti humaloidussa oluessa humalan tanniinit tekivät mausta suuta liiaksi kuivaavan ja kiristävän. Parhaana kotimaisena jäi mieleen Bryggeri Helsingin savuolut Spezial.

Festivaalin parasta antia oli kuitenkin ihmisten tapaaminen. Vanhojen ystävien lisäksi tapasin monia Olutopas- ja Ratebeer -aktiiveja, bloggareita, juomien valmistajia, maahantuojia ja muita ammattilaisia.

Oli mielenkiintoista tavata Tolkku käteen alkoholiverotuksessa -yhteisön perustaja Cyde ja kuulla hankkeen taustoista. Minulle esiteltiin myös suomalainen Pint Please -mobiilisovellus, joka tarjoaa tietoa olutravintoloista ja ravintoloiden olutvalikoimista. Varsin lupaavan oloinen sovellus, joka voi hyvinkin haastaa Untappd -sovelluksen Suomessa.

Koffin panimomestarin Tapio Kangas-Heiskan kanssa harmittelimme, että Viini, ruoka & hyvä elämä -messut olivat samaan aikaan aivan eri puolella kaupunkia. Ruoka ja hyvä elämä liittyvät yhtä hyvin olueen kuin viiniinkin ja olisin halunnut käydä molemmissa tapahtumissa, jos ne olisivat olleet lähekkäin. Ruoasta puheenollen, Expossa oli yksi ruokatiski, joka oli enemmänkin tankkausta kuin makuelämyksiä. Onneksi sentään Finnex Beerin kaverit tarjosivat oluen kylkiäisiksi villisikamoussea.

Suuresta kävijämäärsät huolimatta järjestelyt pelasivat suhteellisen sujuvasti ja lasin sai vaihdettua kätevästi puhtaaseen maistojen välillä. Musiikkia ei ollut, mikä helpotti suuresti seurustelua. Asiaohjelmaakin olisi ollut seminaariesitelmien, ohjattujen maisteluiden ja olutseuratapaamisen muodossa, mutta koin mielekäämmäksi kahdenkeskisen keskustelun ja juomien maistelun.

Jotkut kritisoivat Kaapelitehdasta kolkoksi, mutta en kokenut sitä puutteeksi. Tällaisiahan suuren yleisön messuhallit tuppaavat olemaan. Mikki itsekin oli tapahtumapaikkaan tyytyväinen ja hän uskoi Merikaapelihallista saavan vieläkin viihtyisämmän oikealla suunnittelulla. Mikki kertoi, että ensi vuonna lokakuun viimeinen viikonloppu on luvassa taas Olut (& Viski) Expo samalta pohjalta pienin parannuksin. Hienoa!

Alkoholin mainonta

21 tiistai Lok 2014

Posted by maltainen in Politiikka, Tapahtumat

≈ 7 kommenttia

Avainsanat

Alkoholijuoman mainonta, Alkoholikeskustelu, Alkoholilaki, Kyrö Distillery, Olut & Viski Expo, Olut Expo, Sosiaalinen media, Viskigate, Viskikohu

Helsingin sanomat aiheutti harhaanjohtavalla uutisoinnillaan viskikohun. Kohu johtui osittain väärinkäsityksestä, mutta taustalla oli myös pidempiaikaista turhautumista alati kiristyvään alkoholipolitiikkaan, joka vie suomalaisia koko ajan kauemmaksi keskieurooppalaisesta juomakulttuurista. Yritän seuraavassa kuvata lyhyesti ja kiihkottomasti miksi tämä aihe on niin tunteita herättävä. Keskityn lähinnä alkoholin mainontaan sosiaalisessa mediassa, koska se on ongelmallisin osa uutta vuoden 2015 alussa voimaan astuvaa mietojen alkoholijuomien mainontaa koskevaa lakia.

Aluksi kuitenkin kommentti yleiseen alkoholikeskusteluun. Alkoholikeskustelussa toiset suhtautuvat alkoholiin nautintoaineena ja toiset päihteenä.  Keskustelu helpottuisi, jos hyväksyisimme alkoholin olevan noita molempia. Mustavalkoinen köydenveto holhouksen vastustajien ja rajoitusten kannattajien on turhauttavaa, kuten Taloussanomat ja Yle Ajatasa hiljattain uutisoivat.

Kyrö Distilleryn Juuri. Tätä tistelettä on Olut Expossa tarjolla, vaikka

Kyrö Distilleryn Juuri, suomalaisen viskin esiastetta. Tätäkin tistelettä on tarjolla Olut Expossa, mutta tapahtumanjärjestäjän sivuilla sitä ei saa mainita.

Viskikohun laannuttuakin faktana pysyy, että 24.-26.10. järjestettävä Olut Expo on todellisuudessa Olut- ja viskifestivaali. Aluehallintovirasto on kieltänyt tapahtuman nimestä sanan viski, koska se olisi viraston mielestä väkevän alkoholijuoman mainostamista. Tämä kireän lain erittäin kireä tulkinta tyrmistytti ihmiset. Jos joku haluaisi järjestää pelkän viskifestivaalin, miksi festivaalia kutsuttaisiin? Vai onko koko ajastus viskifestivaalista mahdoton? Tapauksen tekee vielä erikoisemmaksi, että patentti- ja rekisterihallitus oli aiemmin keväällä hyväksynyt tapahtumanjärjestäjän toiminimen Olut & Viski Expo.

Tyrmistys sai lisäpontta samaan aikaan julkisuudessa puidusta vuoden 2015 alussa voimaan astuvasta mietojen alkoholijuomien mainontaa rajoittavasta laista. Tuleva laki on erittäin väljä ja tulkinnanvarainen. Heräsi kysymys, aikovatko virkamiehet soveltaa uuteen lakiin yhtä jyrkkää tulkintaa? Mitä kaikkea ensi vuonna kielletään?

Tammikuussa 2015 voimaan astuvan alkoholilain ongelmallisin kohta on sosiaalista mediaa (somea) koskeva osio, jonka mukaan miedon alkoholijuoman mainonta on kielletty, jos

”sen kaupallinen toteuttaja käyttää hallitsemassaan tietoverkon palvelussa kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä tai saattaa palvelun välityksellä kuluttajien jaettavaksi tuottamaansa tai kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä.”

Tätä uutta lakia voidaan tulkita tavalla, joka tekee suomalaisten alkoholijuomien valmistajien ja myyjien toiminnan somessa erittäin vaikeaksi. Esimerkiksi kuluttajien alkoholijuomia koskevia positiivisia kommentteja ei saisi esiintyä juomanvalmistajan tai myyjän Facebook -sivuilla. Juomanvalmistaja tai myyjä ei myöskään saa laittaa Facebook -sivuille materiaalia, joka on helposti jaettavissa. Kuullostaa ainakin minusta siltä, että esimerkiksi suomalaisten panimoiden sekä olut- ja viiniravintoloiden Facebook -sivut ja Twitter -tilit muuttuvat vuodenvaihteessa käyttökelvottomiksi. Tavallisia nettisivuja uusi laki ei käsittääkseni rajoita mietojen alkoholijuomien osalta, kunhan sivuilla ei esiinny suoraa mahdollisuutta jakaa tietoa (jaa -painikkeet).

Uusi laki ei rajoita millään tavalla yksityisten ihmisten viestintää ja he tulevatkin uuden lain myötä jakaamaan entistä enemmän alkoholijuomien valmistajien ja myyjien tietoa, kaikki tieto kun on lopulta jaettavissa. Alkoholijuomien tuotetietojen ja saatavuuden välittämiseen somessa löytyy varmasti intoa enemmän kuin kukaan voi valvoa. Voi olla myös vaikea selvittää, milloin kaupallisen toimijan ja yksityisen ihmisen välillä on kytkös, joka täyttäisi kielletyn mainonnan tunnusmerkit. Alkoholijuomien osalta somen valloittavat siis harrastajat ja some kielletään niiltä, joilla olisi asiasta ensikäden tietoa.

Laki hankaloittaa suomalaisten juomanvalmistajien ja ravintoloitsijoiden elämää monella tavalla. Epävarmuus lain tulkinnasta estää tällä markkinoinnin ja tiedotuksen suunnittelua. Laki saattaa myös edellyttää purkamaan olemassa olevia tiedotuskanavia. Valviran ohjeistus lain tulkinnasta valmistuu marraskuussa, aikaa reagoida lain aiheuttamiin muutoksiin jää alle kaksi kuukautta.

Someen kohdistuvilla rajoituksilla on haluttu hillitä alkoholin mielikuvamainontaa, mutta rajoitukset estävät samalla asiallisenkin tiedotuksen somessa. Asialliseksi tiedotukseksi katson esimerkiksi valmistajien ja ravintoloiden tiedotteet uusista tuotteista, ravintoloiden tiedotteet olut- tai viinimaisteluista sekä tiedotteet yrityksen saamista palkinnoista ja tunnustuksista. Ihmiset ovat nykyään hyvin tottuneita tälläisen tiedon noukkimiseen somesta, sen sijaan, että he kävisivät yrityksen nettisivuilla vilkuilemassa onko sinne tullut jotakin uutta.

Huomasitte jo varmaan, että puhun vain suomalaisista alkoholijuomien valmistajista ja myyjistä. Laki ei rajoita ulkomaisia toimijoita, ellei voida todistaa heidän kohdistavan markkinointiansa erityisesti Suomeen. Siinä missä Keski-Euroopassa pyritään keksimään säädöksiä oman maan viinintuotannon suosimiseksi, Suomessa hankaloitetaan kotimaisen alkoholin tuottajien elämää ja annetaan kilpailuetua ulkomaisille tuottajille.

Alkoholimainonnan rajoituksia ja kieltoja on perusteltu lasten ja nuorten terveydellä. Mielestäni lasten ja nuorten kannalta olisi parasta, jos he kasvaisivat ympäristössä, jossa aikuisten keskuudessa alkoholin kohtuukäyttöä ei paheksuta, mutta kännäämistä paheksutaan. Tällaista ympäristöä ei edistä kotimaisten alkoholin valmistajien ja ravintoloiden toimintaedellytysten vähentäminen ja asiallisen tiedottamisen rajoittaminen.  Vaarana on, että alkoholista tulee vähemmän nautintoaine ja enemmän päihde, kotimaista alkoholia korvautuu ulkomaisella ja juominen siirtyy vielä nykyistä enemmän ravintoloista koteihin.

Lain valmistelijan, sosiaali- ja terveysministeriön Ismo Tuomisen mukaan lain edut ovat haittoja suuremmat. Itse en kuitenkaan näe tässä asiassa edunsaajia. Peliteoreettisesti ilmaistuna olemme lose-lose tilanteessa, jossa kaikki osapuolet häviävät.

Sahdinvalmistuksen SM-kisat 2014

14 torstai Elo 2014

Posted by maltainen in Perinnejuoma, Sahti, Tapahtumat

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

Sahdin SM, sahti, Suomen mestaruus

Lauantaina 9.8.2014 kilpailtiin Espoon Lepolammella sahdinvalmistuksen Suomen mestaruudesta. 49 sahdintekijää oli tuonut paikalle sahtinsa arvioitavaksi ja osallistuin itsekin Jyväskylän edustajana kilpailuun. Suomen mestaruuden voitti Jarkko Mäki Karvialta. Kilpailun järjesti Suomen sahtiseura yhteistyössä pääkaupunkiseudun sahtiseuran Sahtipäät ry:n kanssa.

SM-kisan finalistit vasemmalta oikealle: Marja Kuusikko, Jouko Lavonius, Uuri Kärkkäinen, Kari Harju,  Jarkko Mäki ja Mika Välimäki

SM-kisan finalistit vasemmalta oikealle: Marja Kuusikko (Vaasa), Jouko Lavonius (Kuhmoinen), Uuri Kärkkäinen (Hyvinkää), Kari Harju (Pori), Jarkko Mäki (Karvia) ja Mika Välimäki (Parkano)

Yleisötapahtumana kilpailu on hyvin lupsakka, ja paikan päällä yleisökin saa hyvän kuvan millaista sahtia Suomessa tehdään. Kilpailu on tarkoitettu sahtia perinteisin menetelmin kotonaan valmistaville ja näiden kotisahtien makujen kirjo on huomattavasti laajempi kuin kaupallisissa sahdeissa. Kilpailussa oli esimerkiksi rukiista läntistä sahtia, hedelmäistä itähämäläistä sahtia ja tummaa makeaa kantahämäläistä sahtia. Käymisaromienkin määrä vaihtelee vähäisestä voimakkaan banaaniseen ja mausteiseen.

Osallistujat edustavat sahtipitäjiä, jotka eivät välttämättä noudata nykyisiä kuntajakoja. Pääosa näistä pitäjistä on perinteisiä sahtialueita, mutta viime vuosina myös uusien pitäjien määrä on kasvanut ja nyt kilpailijoita oli ennätyksellisesti 49 pitäjästä. Yleensä tosin sahdintekotaito siirtyy uusille alueille perinteisten sahtipitäjien, kuten Lammi, Hämeenkyrö ja Isojoki, kautta. Alueilla joilla sahdintekijöitä on enemmän, pitäjän edustaja valitaan paikaillissa kilpailuissa. Perinteisimmillä sahtialueilla jo näissä paikkaliskarsinnoissa käydään tiukkaa kisaa.

Sahdin Suomen mestaruuskilpailuja on käyty vuodesta 1992 lähtien jo perinteeksi muodostuneella jokseenkin erikoisella tavalla. Erikoisimman säännön mukaan jokainen kilpailija tuo mukanaan tuomarin. Ajatuksena on varmaankin ollut pitää tuomaristossa kaikka sahtiseudut edustettuna. Säännöllä on  kääntöpuolensa, sillä tuomari voi olla arvioimassa oman pitäjänsä sahtia. Sahdit arvioidaan sokkona ja käytännössä tutun sahdin erottaminen joukosta on erittäin vaikeaa. Tämän tiedostaen suomen sahtiseuran puheenjohtaja Pekka Kääriäinen avaa kisan perinteisesti julistamalla ”kotiinpäin saa vetää niin paljon kuin pystyy”. Vaikka mahdollisuudet arvata oikein ovat pienet, jotkut tuomarit yrittävät sinnikkäästi jäljittää kotikylän sahtia kisan edetessä alkuerien kautta semifiinaalin ja sieltä finaaliin.

Tämä tuomarointitapa tuo kisaan oman vivahteensa. Jos nimittäin joku tekee sahdistansa selvästi joukosta erottuvan esimerkiksi värin suhteen, mikään ei estä toisten pitäjien tuomareita laittamasta tuota sahtia viimeiseksi, koska se ei selvästikään ole oman pitäjän sahtia. Kilpailijat tiedostavat tämän seikan ja harva haluaa erottua räikeästi joukosta. Tämän vuoksi kuuden parhaan sahdin finaalissa sahdit ovat monena vuonna olleet hämmästyttävän samanlaisia.

Nyt kisasahdeissa oli kuitenkin mielestäni virkistävää persoonallistuutta enemmän kuin monena aiempana vuonna. Sahteja oli tehty oman maun ja perinteen mukaan. Muutama vuosi sitten tummahko ja makeahko Hämeenkyrön, Lammin ja Padasjoen tyyli oli voitokas, mutta parina viime vuonna hieman kuivemman maltainen ja rukiinen läntinen tyylisuunta on ollut kärkisijoilla. Osittain tämä on Isojoen sahtiopiston vaikutusta, joka on kouluttanut suuren joukon taitavia sahdintekijöitä. Vuoden 2014 kulta- ja hopeamitalistit edustivat Isojoen koulukuntaa. Osassa sahdeista oli myös käytetty Isojoen sahtiopistolla mallastettua ruista.

Kilpailun kuusi parasta olivat:

1. Jarkko Mäki, Karvia
2. Kari Harju, Pori
3. Mika Välimäki, Parkano
4. Uuri Kärkäinen, Hyvinkää
5. Jouko Lavonius, Kuhmoinen
6. Marja Kuusikko, Vaasa

Kulta ja hopea menivät siis Satakuntaan ja Parkanokin on Pirkanmaalla aivan Satakunnan tuntumassa. Itähämäläistä perinnettä edusti Jouko Lavonius Kuhmoisista. Hyvinkään kilpailija Uuri Kärkkäinen on poikkeuksellisesti opetellut sahdinteon internetistä. Vaasan Marja Kuusikon sahtioppi on peräisin hänen isältään, vuoden 2007 SM-voittajalta Kauko Kuusikolta Jämijärvelta Satakunnasta.

Kilpailun sääntöjen muukaan finaalin ulkopuolelle jääneet kilpailijat jakavat 7. sijan. Tuossa joukossa olin itsekin. Sahtini oli omaan makuuni juuri sellaista kuin sahdin pitääkin, enkä näe siinä juurikaan korjattavaa. Kilpailu on kuitenkin sen verran kovatasoinen, että hyvätkään sahdit eivät välttämättä pääse finaaliin. Tuomarini mukaan sahtini oli vielä semifinaaleissa mukana.

Kisajärjestelyt olivat sujuvia ja yleisöä oli paikalla hyvin. Ohjelmaakin kisatapahtumassa oli, mitä en tosin ehtinyt seuraamaan. Olinhan tullut kisapaikalle tapaamaan ihmisiä ja keräämään aineistoa sahtikirjaa varten. Itseasiassa vietin 90 % ajasta parkkialueella haastatellen sahdintekijöitä, kuulumisia vaihdellen ja maistellen sahteja. Kisaperinteitä kunnioitaen olin varannut muille kilpailijoille, tuomareille ja yleisölle maistiaisiksi tekemääni sahtia ja kotiolutta. Väkeä oli paljon liikkeellä ja maistiaisia riitti yli viidellekymmenelle, mutta tarjoiltavat loppuivat Jyväskylän osalta silti kesken neljän paikkeilla iltapäivällä. Täytyy varustautua 2015 kilpailuun Pertunmaalla paremmin.

Suuret Oluet Pienet Panimot Tampereella

25 sunnuntai Tou 2014

Posted by maltainen in Pienpanimo, Tapahtumat

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Olutfestivaali, Pienpanimo, Tampere

Käväisin lauantaina 24.5.2014 Tampereen Suuret oluet pienet panimot -olutfestivaalilla. Tarjolla oli yli sata suomalaista pienpanimo-olutta. Oluet olivat ehkäpä aiempia vuosia kevyempiä ja juotavampia. Tarjolla oli runsaasti hyvää keskivahvaa käyttöolutta siemailtavien kuriositeettien sijaan. Amerikkalaiset sitruksiset humalat olivat vahvasti edustettuna. Alla on poimintojani olutvalikoimasta. Maistelin erityisesti oluita, jotka eivät olleet minulle entuudestaan tuttuja ja esimerkiksi Hiisi-panimon oluita en maistanut, koska törmään niihin usein Jyväskylässä. Tapahtuma oli erittäin suosittu ja sääkin suosi tapahtumaa. Festivaalin puuhamiehen Pekka Kääriäisen mukaan 6000 kävijän raja meni rikki lauantaina päivällä. Seuraavat SOPP tapahtumat ovat 26.-28.6.2014 Lahden Matkustajasatamassa ja 24.-26.7.2014 Helsingin Rautatientorilla.

Kuva

Beer Hunter’s Porista on ollut monena vuonna SOPP-festivaalin valopilkkuja ja niin oli tänäkin vuonna. Listalla oli kuusi olutta, joista kolme oli panimon vakiotuotteita. Uutuuksista Hyppy IPA (2,8 %) ja Polaris IPA (5 %) olivat humaloitu uudella saksalaisella Polaris -humalalajikkeella, jossa on mielenkiintoinen yskänpastillia muistuttava maku. Humalointi oli runsas, mutta ei överiksi vedetty ja oluiden juotavuus oli hyvä. Simcoe Saison (6 %) oli nimensä mukainen: tuoksussa mäntymäistä simcoe -humalaa ja maussa saison-hiivan tuomaa kirpeää hedelmäisyyttä.

Panimoravintola Plevnan uutuus oli tänä vuonna Seelanti N.P.A (4,7 %), uusiseelantilaisella Motueka -lajikkeella humaloitu pale ale. Tämä oli festivaalin yksi liukkaimmin alas menevistä oluista ja sopi hyvin festarin alkuun. Motueka on kotipanimossanikin suosikkihumalia, koska lajike tuottaa maukkaita trooppisten hedelmien aromeja olematta kuitenkaan yliampuva.

Malmgårdin panimolla oli tarjolla juuri ennen festivaalia tynnyröity Suomen Olutseuran 25-vuotisjuhlan kunniaksi pantu XXV Dark Saison (6,8 %). Maussa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla kaakao ja ylikypsät hedelmät. Olen itsekin pannut yhden tumman oluen saison-hiivalla ja tuolloin tummien maltaiden ja hiivan tuottaman hedelmäisyyden tasapainoon asettuminen otti aikansa. Ehkäpä tässäkin oluessa maut vielä integroituvat paremmin kesän kuluessa, vaikka hyväähän tämä oli nytkin.

Bryggeri Helsingin Maibock (6,8 %) oli festivaalin yksi mielenkiintoisimmista oluista. Tämä maibock on lager- ja vehnäoluthiivoilla käytetty hybridi, jossa on piirteitä sekä hedelmäisestä saksalaisesta vehnäoluesta että raikkaasta hunajaisesta lagerista. Soljuu petollisen helposti kurkusta alas.

Ruosniemellä pantu Ruosniemen panimon ja Sori Brewingin yhteistyöolut Vientiassistentti Gose (4,1 %) noudatti historiallista saksalaista oluttyyliä nimeltään Gose. Gose on ale-hiivalla tehty vehnäolut, joka maustetaan suolalla ja korianterilla. Kuten arvata saattaa, tälläinen erikoisuus herätti keskustelua, toisten mielestä suolaa oli liikaa ja toisten mielestä liian vähän. Mielestäni suolan määrä oli hillitty, mutta tunnistettavissa. Historiallisesti näissä oluissa on ollut myös maitohappokäymistä, mutta tässä erässä maitohappokäyminen oli korvattu saksalaisella happamalla maltaalla (sauermaltz), joka antoi oluelle hyvin miedon maitohappoisen happamuuden.

Saimaan juomatehtaan tiskiltä parhaiten jäi mieleen Panimoravintola Bruuverissa pantu Django & Steven Pale Ale (5,2 %). Bruuverin ydinosaamista on taitava amerikkalaisten humalien käyttö ja tässä tuhdisti greipiltä ja männyltä maistuvassa oluessa se tuli hyvin esille.

Hollolan Hirveltä oli tarjolla uutuutena runsaan maltainen YlämaanHirvi (7,7 %). Tämä on epäilemättä panimon paras olut, legendaarisen Kivisahdin jälkeen tietenkin.

Mika Laitinen

Olen oluen ja siiderin maltainen puhemies.

Yhteystiedot: maltainen(at)gmail.com

Uusin kirjani

Viking Age Brew -kirjan kansi

Facebook

Facebook

Kirjoitan myös Olutpostiin

Olutposti

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat uudet julkaisut sähköpostiisi.

Sanat

Alkoholin kulutus Barcelona Cava Gotlandsdricka Hiiva Humala Kaimiškas Kansanperinne Katalonia Kirja-arvio Koduõlu Kotiolut Kyrö Distillery Mallas Maltøl Muinaisolut Ny Nordisk Øl Oluen historia Olut & Viski Expo Olut Expo Olutfestivaali olutkulttuuri Olutmenu Olut ruoanlaitossa Olut Ruokajuomana Oluttyylit Omena Paikallinen olut Penedès Perinneolut Pienpanimo Pintxos Resepti Ruoka ruokajuoma Sahdin SM Sahdin valmistus sahti Sahtikirja siideri Siiderin valmistaminen Siiderin valmistus Suomalainen olut Suomen mestaruus Valmistusohjeet viinikulttuuri Viinimatka Viski Viskigate Viskikohu

Arkisto

  • heinäkuu 2019 (1)
  • lokakuu 2017 (1)
  • kesäkuu 2017 (1)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (1)
  • lokakuu 2016 (1)
  • syyskuu 2016 (1)
  • elokuu 2016 (1)
  • kesäkuu 2016 (2)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (1)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (2)
  • marraskuu 2015 (2)
  • lokakuu 2015 (2)
  • elokuu 2015 (1)
  • heinäkuu 2015 (1)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (2)
  • huhtikuu 2015 (3)
  • maaliskuu 2015 (2)
  • helmikuu 2015 (2)
  • tammikuu 2015 (2)
  • joulukuu 2014 (2)
  • marraskuu 2014 (3)
  • lokakuu 2014 (3)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (3)
  • kesäkuu 2014 (2)
  • toukokuu 2014 (4)
  • huhtikuu 2014 (3)
  • maaliskuu 2014 (1)

Seuraamani blogit

  • Medieval Mead and Beer
  • Brewing Nordic Suomi
  • Brewing Nordic
  • Olutkoira
  • Durst - en blog om bryg
  • Brülosophy
  • JaskanKaljat
  • Tyttö ja tuoppi
  • Tuopillinen
  • Larsblog
  • The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog
  • Reittausblogi
  • Zythophile
  • Shut up about Barclay Perkins
  • Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta
  • Pete Brown
  • OLUTKELLARI

Kirjoittajasta, Ruoka

  • Juomien valmistus
    • Siiderin valmistus
      • Omenien hankinta
      • Omenien mehustus
      • Siiderikirjallisuus
      • Siiderin hiivaus ja käyminen
      • Siiderin kypsytys
      • Siiderin viimeistely ja pullotus
      • Simppelit siideriohjeet
  • Kirjat
  • Kirjoittajasta
  • Koulutus
    • Kotioluen valmistus 2016
    • Sahtikurssi 2015
    • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2015
  • Oluen valmistus
    • Humalalajikkeet
    • Oluthiivat
  • Olut ja ruoka
    • Maltainen sienikeitto
    • Olut ruokajuomana
    • Olutjuurekset
    • Raparperichutney
  • Siiderin valmistus
  • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2014

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Medieval Mead and Beer

Experimental brewing with Medieval flair

Brewing Nordic Suomi

Pohjoismaista olutta perinteisellä ja vapaalla tyylillä

Brewing Nordic

Exploring the Past, Present and Future of Nordic Beer

Olutkoira

Koko totuus oluesta.

Durst - en blog om bryg

A topnotch WordPress.com site

Brülosophy

They Who Drink Beer Will Think Beer

JaskanKaljat

Oluen puhemies

Tyttö ja tuoppi

Oluen puhemies

Tuopillinen

Oluen puhemies

Larsblog

Oluen puhemies

The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog

Oluen puhemies

Reittausblogi

Oluen puhemies

Zythophile

'Zee-tho-fyle', by Martyn Cornell, an award-winning blog about beer now and then, founded in 2007

Shut up about Barclay Perkins

Oluen puhemies

Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta

Pete Brown

Oluen puhemies

OLUTKELLARI

Oluen puhemies

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • Maltainen
    • Liity 46 muun seuraajan joukkoon
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Maltainen
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...