Siiderin valmistus

Huom! Siiderin valmistus on ollut niin suosittu aihe, että nostin sen päämenuun. Jatkossa nämä ohjeet löytyvät kohdasta  maltainen.fi/siiderin-valmistus sekä sivuston päämenusta. Tämä sivu (maltainen.fi/juomien-valmistus/siiderin-valmistus) tulee poistumaan käytöstä elokuun 2016 aikana. Siirrythän siis käyttämään uutta suorempaa linkkiä tämän sivun sijaan! 

Siiderin valmistus kotioloissa ei ole vaikeaa: hankitaan omenamehua, laitetaan mehu käymään, ja pullotetaan käynyt mehu. Oman maun mukaisen siiderin valmistaminen vaatii jo hieman harrastuneisuutta, mutta alla olevilla ohjeilla sekin onnistuu.

omenapuussa4_web

Kuva: Mari Varonen

Seuraavat ohjeet perustuvat omakohtaiseen kokemukseen ja konsteihin, joiden olen havainnut toimivan, kun olen siideriä kotimaisista omenista vuodesta 2009 lähtien valmistanut. Suomalaisesta omenasta saa erinomaisen raikasta ja voimakkaan omenaista siideriä, mutta mielestäni siitä on turha yrittäää tehdä brittiläisen tai ranskalaisen kaltaista.

Olen kirjoittanut kahdet siideriohjeet. Seuraaviin ohjeisiin tiivistyy vain pettämättömän toimivat ja yksinkertaiset käytännöt:

Simppelit siideriohjeet

Alla olevissa ohjeissa taas valmistus kuvataan monisyisemmin, ja kerron enemmän erilaisia tapoja edetä vaiheesta toiseen:

Omenien hankinta
Mehustus
Hiivaus ja käyminen
Kypsytys
Viimeistely ja pullotus
Siiderikirjallisuus

Huomautus: Minulle siideri tarkoittaa käynyttä omenamehua. Valtaosa maailman kaupallisista siidereistä valmistetaan vedestä, omenamehutiivisteestä, sokerista, lisätyistä aromeista, happamuudensäätöaineista ja säilöntäaineista. Näissä ”siidereissä” mehupitoisuus voi olla alle 40 %. En sano noita juomia huonoksi, mutta usein niihin liitetty mielikuva aidosta omenajuomasta on harhaanjohtava. Osuvampi nimitys noille juomille olisi alcopop tai long drink.

Päivitys 7.10.2015: Lisäsin Simppelit siideriohjeet ja jaottelin tämän sivun materiaalin uudella tavalla. Laitoin kirjallisuuden omalle sivulleen, ja lisäsin samalla yhden viitteen.

Mainokset

14 thoughts on “Siiderin valmistus”

  1. Eero Miettinen said:

    Olemme valmistamassa siideriä ohjeittesi mukaan ja olemme päässeet kypsytysvaiheeseen. Mietimmekin nyt, kirkastuuko siideri ajan myötä itsekseen ilman lisäaineita? Kuinka kirkas lopputulos tulee olemaan?

    • Yleensä siideri kirkastuu kypsytyksen myötä ilman kirkastusaineita. Hiiva alkaa laskeutumaan pohjalle, kun se lopettelee käymistään, ja samalla myös omenasta peräisin oleva sameus vähenee. Omista siidereistäni on tullut aina täysin kirkkaita, tosin toisinaan tynnyrin tai pullon pohjalle on jäänyt vähän hienojakoista sakkaa, joka sekoittuu hyvin herkästi siideriin.

      • Eero Miettinen said:

        Vielä kysyisin lisää tuosta kypsytysvaiheesta….Onko kypsytysvaiheen aikana vaara, että siideri homehtuu? Kauanko tätä vaihetta uskaltaa siis jatkaa? Mistä huomaa, että käyminen on varmasti loppunut? Olemme laponneet siiderin kerran toiseen astiaan ja silloin käymisastian pohjalle jäi hyvä määrä sakkaa.

      • Jo 2-3 % alkoholia estää homehtumisen, joten kypsytysvaiheessa siitä ei pitäisi olla vaaraa. Kypsytysvaiheen kesto riippuu hyvin monesta asiasta, mutta yleensä 2-3 viikkoa aktiivisimman käymisen jälkeen pitäisi riittää siiderin loppuun käymiseen ja kirkastumiseen. Käymisen loppumisen tietää tarkasti vain mittaamaalla ominaispainon pariin otteeseen, ja varmistamalla että ominaispaino ei enää muutu. Suuntaa saa maistamallakin, sillä loppuun käynyt siideri on yleensä hyvin kuiva. Jotain voi päätellä myös vesilukon pulputuksesta, mutta silloin astian täytyy olla varmasti tiivis. Keskeisimmät vaarat pitkässä kypsytyksessä ovat siiderin hapettuminen ja hiivainen maku. Lappominen aktiivisimman käymisen jälkeen suojaa hyvin hiivan maulta. Tiivis vesilukolla varustettu kypsytysastia, jossa on mieluusti melko vähän vapaata ilmatilaa, suojaa hapettumiselta. Kypsytysastiat eivät ole läheskään aina tässä suhteessa täydellisiä, ja silloin kannattaakin välttää useiden viikkojen kypsytystä.

  2. Simo said:

    Moi, tänä vuonna pelmahti aikamoinen etikan tuoksu kun avasin käymisastian. Onko erä pilalla, maku sinänsä oli aika sama kuin toisessa käymisastiassa, jossa ei ole etikan hajua.

    Siideri olisi valmista pullotettavaksi, nyt ihmettelen laittaako etikanhajuinen erä viemäriin vai pulloon…

    Hyviä ohjeita sivuilla!

    • Kuullostaa siltä, että erässä on käynyt etikkahappobakteeri. Se ei vielä pilaa siideriä, jos etikkaisuus pysyy hyvin kevyenä vivahteena. Joissakin kaupallisissa brittisiidereissäkin voi olla hyvin miedosti etikkaa. Jos maku ei ole paha, itse ehkä pullottaisin siiderin ja tarkkailisin tilannetta. Jos etikkaisuus lisääntyy, niin sitten siitä ei enää hyvää siideriä saa. Siitä voi saada hyvää siiderietikkaa, jos sellaista sattuu tarvitsemaan. Etikkahappobakteerin toiminta vaatii happea, joten nyt kannattaa estää ilman pääsy siideriin. Etikkaa taas valmistetaan pitämällä siideriä vajaassa astiassa ilman vesilukkoa.

  3. Erika said:

    Laitoin kaksi erää käymään, toisen lasiseen käymisastiaan ja toisen muoviseen. Nyt oli tarkoitus maustaa toinen, mutta harmistus oli suuri kun muovisessa astiassa olevassa erässä onkin hometta pinnalla (lasisessa oleva on kirkastunut). Voiko homeiselle siiderierälle tehdä enää mitään vai onko viemärikamaa?

    • Jos se tosiaan on hometta, erää ei oikein voi pelastaa. Home siiderissä on kuitenkin melko harvinaista, ja pintakasvusto saattaa olla myös villihiivojen aiheuttamaa. Varsinkin jos pintaan on tullut kasvusto käymisen jälkeen ja siideri on ollut alttiina hapelle, villihiivat ovat todennäköisempi syy. Googlettamalla ”film yeast cider” näet kuvia miltä tilanne voi näyttää. Villihiivojen tapauksessa erä ei välttämättä ole pilalla, ja ensimmäisenä kannattaa kuoria kasvusto pinnalta pois. Myös välineet kannattaa puhdistaa tarkkaan, etteivät villihiivat tartu jatkossa muihin eriin.

  4. Otos said:

    Moro!

    Olemme kolmatta erää tekemässä ohjeellasi siideriä. Maultaan siideri on hyvä, mutta hiivan haju jää nesteeseen häiritsevästi. Onko vinkkejä millä saa hajua laimennettua tai kokonaan pois?Käymisastiana marketista 25l pönttö hajulukolla. Käymisaikana olemme käyttäneet 2vk + 1 vk jälkikäyminen pullossa. Hiivana käytimme Presto siiderihiivaa, minkä nesteytimme ennen käymisastiaan laittoa. Pääpolttoaineena käytettiin täysomenamehua.

    Kiitos hyvistä ohjeista !

    • Käymisen aikana siideri voi luonnostaan tuoksua hiivalle hieman taikinaa muistuttavalla tavalla, mutta nyt on kyseessä varmaankin käymisen jälkeinen hiivasolujen hajoaminen eli autolyysi. Sen haju on tympeä, tunkkainen ja toisinaan lihalientä muistuttava. Kun hiivasolu hajoaa, aromiaineita liukenee siideriin, eikä niitä saa oikein mitenkään pois. Tympeys kuitenkin laimenee vähitellen kypsytyksen aikana. Hajoamista voi ehkäistä etukäteen, mikä ei tietenkään tässä tapauksessa paljon lohduta. Hajoamiseen vaikuttaa useampikin asia, kuten hiivakanta, hiivan käsittely, käymislämpötila ja käymisaika. Kuullostaa, että tapauksessasi ainakin nesteytys on kunnossa eikä käymisaikakaan ole liian pitkä. Näin tapausta tarkemmin tuntematta, seuraavat epäillyt hiivan hajun aiheuttajaksi ovat korkea käymislämpötila (yli 22 astetta) ja/tai hiivakanta. Toiset hiivat kestävät korkeita lämpötiloja paremmin kuin toiset.

  5. Sepistö said:

    Tosi hienoa että olet kirjoittanut näin seikkaperäiset ohjeet. Meni monta vuotta etten saanut siideriä käymään ollenkaan kun en löytänyt niin selkeitä ohjeita että noviisikin ymmärtää.

  6. Iivari said:

    Hei. Mikä kaupan omenamehu olisi paras jatke omapuristamalle, kun haluan jatkaa omapuristeista mehua, että saan käymisastian täyteen?

    • Mikä tahansa lisäaineeton täysmehu käy. Kotimainen olisi tietysti aidompaa, mutta niitä on aika vähän markkinoilla. Mikään kaupan mehu ei varsinaisesti ole optimoitu siiderin tekoon, joten itse käyttäisin jotakin edullista keskieurooppalaista mehua, joita myydään 3 L pakkauksissa.

Kirjoita kommenttisi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s