• Etusivu
  • Oluen valmistus
  • Siiderin valmistus
  • Olut ja ruoka
  • Kirjoittajasta
  • Kirjat
  • Koulutus

Maltainen

~ Oluen puhemies

Maltainen

Tag Archives: Olut Expo

Pienpanimo-olutta Tšekistä

12 perjantai Jou 2014

Posted by maltainen in Haastattelu, Pienpanimo

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Finnex Beer, Maahantuonti, Olut Expo, Permon, Pienpanimo, Pivovar Antoš, Two Tales, Tšekki, Tšekkiläinen olut

Tšekki tunnetaan suurten panimoiden tekemästä edullisesta ja laadukkaasta lagerista, mutta viime vuosina sinne on pesiytynyt myös pienpanimoita. Muutamassa vuodessa tšekkiläisten pienpanimoiden määrä on kasvanut lähes tyhjästä 70 panimoon.

finnex_oluet_web

Tšekkiläisessä pienpanimo-oluessa yhdistyy vuosisatainen oluenpanotaito uuteen kokeellisempaan ja voimakkaampaan makuun. Tšekit ovat tottuneet juomaan olutta suuria määriä ja hyvä juotavuus on tallella myös heidän pienpanimoidensa oluissa. Nämä vaikutelmat minulle jäivät, kun maistoin lokakuun Olut Expossa Helsingissä Pivovar Antošin, Permonin ja Two Talesin oluita Finnex Beerin osastolla.

Tšekkiläistä pienpanimo-olutta viedään hyvin vähän ulkomaille, mutta uunituore maahantuontiyritys Finnex Beer on ottanut asiakseen tuoda niitä Suomeen. Haastattelin lokakuussa Olut Expossa Finnex Beerin tuotevastaavaa Jussi Leveelahtea ja hänen tšekkiläistä liikekumppaniaan Vladimir Kastornoyta. Kyselin alkuun Jussilta yrityksen toiminta-ideasta, jonka jälkeen Vladimir kertoi tarkemmin Tšekin pienpanimoskenestä.

finnex_miehet_web

Vasemmalta oikealla Finnex Beerin Evgeny Fedorov, Jussi Leveelahti ja Vladimir Kastornoy. Kuva: Finnex Beer.

Jussi, kuinka kauan olette toimineet?

Firma on ollut parisen kuukautta (lokakuussa 2014) paperilla toiminnassa ja viitisen päivää ennen Olut Expoa saimme ensimmäiset oluet Suomeen.

Suuntaatteko pelkästään Suomen markkinoille?

Täysin. Ideana on tuoda hyviä tšekkiläisiä oluita suomeen.

Miksi kiinnoistuitte Suomen markkinoista? Näyttääkö tilanne hyvältä?

Suomessa on kasvava craft -oluen kulutus ja suuremmat panimot menettävät pikkuhiljaa markkinaosuuksiaan käsityönä tehdyille oluille. Tšekeissä ja suomessa on tällä hetkellä IPA-buumi ja hyviä tuotteita saa helposti toimitettua tänne.

Tuotteko olutta muualta kuin Tšekistä?

Tästä on ollut puhetta, mutta yksi asia kerrallaan.

Leviääkö oluenne ympäri Suomen?

Varmastikin, kysyntää on ollut ympäri Suomen.

Minkälaisia oluita tuotte Suomeen?

Aika pitkälle kaikenlaisia. Tällä hetkellä Tšekissä pienpanimot tuottavat enemmän amerikkalaistyylistä IPAa ja APAa, joten aika paljon niitä, mutta myös klassisempia tšekkiläisiä huippuoluita. Turha mitään bulkkitavaraa roudata.

Mitkä ovat myyntikanavat?

Ravintolat ovat tällä hetkellä ykköskohderyhmä ja perinteisten olutravintoloiden lisäksi myös ruokaravintolat. Loistava tšekkiläinen olut, mikäs sen kanssa olisi parempaa kuin ruoka ja hyvä seura.

Entäpäs ruokakaupat?

Tällä hetkellä meillä ei ole valikoimassa yhtään olutta, joka Suomen rajoittuneen lainsäädännön takia pääsisi ruokakauppoihin. Ruokakauppaoluitakin tulee jossakin vaiheessa.

Onko teillä valikoimassa muuta kuin olutta?

Pelkkää olutta, se on kantava idea tällä hetkellä.

Ja sitten Vladimir Kastornoyn haastattelu:

Kuinka paljon Tšekissä on pienpanimoita?

Tänä vuonna (2014) kesäkuussa meillä oli ensimmäinen Tšekin pienpanimoiden yhdistyksen tapaaminen (Craft Brewery Association), jossa oli 70 panimoa edustettuna. Pienpanimoiden määrä on siis kasvanut 3-4 vuoden aikana lähes nollasta seitsämäänkymmeneen ja määrä on kasvamassa.

Minkä tyylisiä oluita Tšekin pienpanimot tekevät?

Tšekin markkinoilla on tällä hetkellä paljon suurten panimoiden tekemiä lagereita, joihin ihmiset kaipaavat vaihtelua. Pienpanimoiden tapaamisessa joka toisella panimolla oli IPA mukanaan ja se on tyyli, josta jokainen haluaa tehdä parhaimman version. Tällä hetkellä monet mielenkiintoiset tyylit, kuten imperial stoutit ja saisonit ovat yleistymässä.

Onko oluissa joitakin tšekkiläisiä erityispiirteitä?

Kyllä. Tšekissä oluenpanolle on hyvä pohja, hyvä tietotaito, vuosisataiset perinteet sekä useita oppilaitoksia ja yliopistoja, joissa koulutetaan oluenpanijoita. Jokaisessa keskisuuressa tai suuressa kaupungissa on oma panimo.

Käytätte varmaan myös tšekkiläisiä raaka-aineita?

Kyllä, monet Finnex beerin valikoimassa olevat oluet on humaloitu pilsner  -tyyppisillä tšekkiläisillä humalia. Pienpanimot käyttävät myös tuontitavaraa kuten amarillo ja chinook -humalia tehdessään erikoisempia oluita.

Tekevätkö pienpanimot lagereita?

Kyllä, niitä on useitakin hyvin mielenkiintoisia. Esimerkiksi Two Tales -panimo tekee tavallisen vahvuista lageria, mutta tuplasti humaloituna.

Miten tšekkiläiset suhtautuvat uuteen pienpanimokulttuuriin?

Tšekissä olutvallankumousta hidastaa pienpanimo-oluen hinta verrattuna suurten panimoiden tuotteisiin. Meillä suurten panimoiden olut on halpaa ja ihmiset haluavat juoda olutta suuria määriä.  Ei ole vitsi, että meillä tuopillinen olutta voi olla halvempaa kuin tuopillinen vettä. Vallankumous on alkanut, mutta se ei kasva niin nopeasti kuin esimerkiksi USA:ssa tai Britanniassa.

Onko tämä kulttuuri keskittynyt suuriin kaupunkeihin?

Tällä hetkellä Tšekin pienpanimokulttuuri on keskittynyt Prahaan. Pienimmissä kaupungeissa ihmiset ovat hyvin tottuneita perinteisiin oluisiin, kun taas Prahassa on ihmisiä, jotka ovat valmiita kulttuurin muutokseen ja heillä on varaa pienpanimo-oluisiin.  Silti turistina Tšekeissä ei ole helppoa törmätä baariin, joka myy pienpanimo-olutta. Uusia pienpanimo-oluita myyviä baareja on kuitenkin perusteilla.

Viedäänkö tšekkiläisiä pienpanimo-oluita paljon ulkomaille?

Tšekkiläisiä pienpanimo-oluita viedään hyvin vähän ulkomaille. Finnex Beer on asiassa pioneeri ja tällä hetkellä tšekkiläistä pienpanimo-olutta viedään lähinnä Suomeen.

Kiitos Jussi ja Vladimir haastattelusta! Odotan innolla oluidenne rantautumista Jyväskylään.

Advertisement

Olut Expon jälkimainingit

01 lauantai Mar 2014

Posted by maltainen in Tapahtumat, Väkevät

≈ 1 kommentti

Avainsanat

Kaapelitehdas, Kyrö Distillery, Olut & Viski Expo, Olut Expo, Olutfestivaali, Ruisviski, Viski, Viskifestivaali, Viskigate, Viskikohu

24.-26.10.2014 Helsingissä Kaapelitehtaalla järjestetty Olut Expo toimi hienosti oluen ja viskin ystävien kokoontumisajona sekä laadukkaiden mallasjuominen näyttömönä. Tapahtuma oli erittäin suosittu ja selvästikin kohu aluehallintoviraston päätöksestä kieltää viski -sana tapahtuman nimestä toimi tehokkaana mainoskampanjana. Alla on huomioitani festivaalista ja lisäksi tapahtuman järjestäjältä Mikki Nymanilta sähköpostitse saatuja lisätietoja.

Olut Expon yksi mielenkiintoisimmista osastoista: Kyrö DistilleryKyrö Distilleryn osasto oli Olut & Viski Expon mielenkiintoisimpia

Mikki kertoi kävijämäärän olleen kolmen päivän aikana 4500. Pelastuslaitoksen asettama kapasiteetti paikalle on 1500 asiakaspaikkaa, joten juuri suurempaa määrää festivaalille ei olisi mahtunutkaan. Yle uutisoi, että Kaapelitehtaalle oli lauantaina alkuillasta tunnin mittainen jono. Sekä perjantaina että lauantaina oli alkuun muutama rauhallisempi tunti, jonka jälkeen paikka oli käytännössä täynnä hilpeää porukkaa. Vaikka tarjolla oli suuri valikoima laadukasta, edullista ja välillä vahvaakin alkoholia, juomista nautittiin sivistyneesti, kuten eurooppalaisilla olutfestivaaleilla yleensäkin.

Tyypilliset maisteluannokset olivat juuri sopivat 15 cl oluelle ja 1 cl viskille. Pääsylipun hinta oli tuntuva (15 euroa päivä ja 25 euroa viikonloppu), mutta juomat taas olivat useimmilla tiskeillä ravintolahintoja edullisempia. Parempi näin päin. Muutamaa harvinaisempaa viskiä lukuunottamatta hinnat olivat melko tasaisia, mikä teki normaalisti arvokkaamman juoman suhteessa edullisemmaksi. Esimerkiksi maisteluannos Sierra Nevadan Hoptimum double IPAa hanasta irtosi kolmella eurolla.

Minulle ja varmasti monelle muullekin viskin suuri osuus Exposta oli yllätys. Mikki Nymanin mukaan ostotapahtumien kappalemääristä viskin myyntiä oli 40-50 %. Viskiä saatettiin juoda kohunkin vuoksi, mutta varmasti myös poikkeuksellisen hyvän valikoiman ja edullisten hintojen vuoksi. Toivottavasti tapahtuma saa ensi vuonna kertoa nimessään, että kyse on olufestivaalin lisäksi myös viskifestivaalista.

Maistelen viskejä mieluiten kotona nojatuolissa, mutta nyt kun varsinkin laadukkaat viskit olivat suhteellisesti hyvin edullisia, tartuin hetkeen ja maistoin kahden päivän aikana muutaman harvinaisemman viskin: Kyrö Distillery #, Dad`s Hat Pennsylvania Rye, japanilainen oloroso -tynnyrissä kypsytetty Yoichi 20 YO sekä Glenlivet Xeres, jonka Olutoppaan nimimerkki Euphemos ehti jo julistaa maailman parhaaksi viskiksi. Kaikki täysin erilaisia ja omalla tavallaan erinomaisia viskejä.

Juutuin Isokyröläisen Kyrö Distilleryn tiskille pitkäksi aikaa ja heillä oli tarjolla erityisen mielenkiintoinen juomapari: Juuri ja #. Näistä Juuri on suomalaisen ruismallasviskin kypsyttämätöntä esitislettä ja # taas vastaava juoma neljä kuukautta 30 litran tammitynnyrissä kypsytettynä. Ero oli huikea, # oli imenyt pienestä tammitynnyristä paljon vaniljaa, toffeeta, makeutta ja kookosta, sekä myös voitelevaa suuntuntumaa. Juuri oli minulle liian sikunaisen raaka, mutta kuriositeettina hieno kokemus. Odotan mielenkiinnolla Kyrön ensimmäistä ruismallasviskiä vuonna 2017. Euroopassahan viski -nimen käytöön vaaditaan vähintään kolmen vuoden kypsytys.

Olutpuolella tapahtuman parhainta antia tarjosivat jokseenkin yllättäen tuoreemmat ja vähemmän tunnetut maahantuojat, kuten Finnex Beer ja Moestue & Cask. Finnex Beer tarjosi laadukkaita ja lisäksi mukavan juotavia tsekkiläisiä pienpanimo-oluita esimerkiksi Pivovar Antošilta. Moestue & Caskillä oli hienon viskiosaston lisäksi monipuolinen olutosasto, mm. Ruotsalaisen CAPin sekä brittiläisten Beavertownin ja Summer Winen oluita. Myös italialaisia oluita tarjoavan Monditalyn tiskillä oli maukasta Elav -panimon olutta, vaikkakin italialaisten pienpanimoiden suuret laadunvaihtelut ovat heikentäneet maan pienpanimo-oluiden menekkiä. Näillä tuoreemmilla maahantuojilla oli hyvin markkinointihenkinen ote ja näemme varmasti jatkossa enemmän heidän tuotteitaan olutravintoloissa.

Kotimaisten oluiden uutuuksista en löytänyt ihan sellaisia helmiä kuin odotin. Useammassakin oluessa tuntui kuin kaikki osaset eivät olisi vielä loksahtaneet paikalleen. Parissa vahvemmassa oluessa sikunat peittivät nyanssit alleen ja muutamasssa voimakkaasti humaloidussa oluessa humalan tanniinit tekivät mausta suuta liiaksi kuivaavan ja kiristävän. Parhaana kotimaisena jäi mieleen Bryggeri Helsingin savuolut Spezial.

Festivaalin parasta antia oli kuitenkin ihmisten tapaaminen. Vanhojen ystävien lisäksi tapasin monia Olutopas- ja Ratebeer -aktiiveja, bloggareita, juomien valmistajia, maahantuojia ja muita ammattilaisia.

Oli mielenkiintoista tavata Tolkku käteen alkoholiverotuksessa -yhteisön perustaja Cyde ja kuulla hankkeen taustoista. Minulle esiteltiin myös suomalainen Pint Please -mobiilisovellus, joka tarjoaa tietoa olutravintoloista ja ravintoloiden olutvalikoimista. Varsin lupaavan oloinen sovellus, joka voi hyvinkin haastaa Untappd -sovelluksen Suomessa.

Koffin panimomestarin Tapio Kangas-Heiskan kanssa harmittelimme, että Viini, ruoka & hyvä elämä -messut olivat samaan aikaan aivan eri puolella kaupunkia. Ruoka ja hyvä elämä liittyvät yhtä hyvin olueen kuin viiniinkin ja olisin halunnut käydä molemmissa tapahtumissa, jos ne olisivat olleet lähekkäin. Ruoasta puheenollen, Expossa oli yksi ruokatiski, joka oli enemmänkin tankkausta kuin makuelämyksiä. Onneksi sentään Finnex Beerin kaverit tarjosivat oluen kylkiäisiksi villisikamoussea.

Suuresta kävijämäärsät huolimatta järjestelyt pelasivat suhteellisen sujuvasti ja lasin sai vaihdettua kätevästi puhtaaseen maistojen välillä. Musiikkia ei ollut, mikä helpotti suuresti seurustelua. Asiaohjelmaakin olisi ollut seminaariesitelmien, ohjattujen maisteluiden ja olutseuratapaamisen muodossa, mutta koin mielekäämmäksi kahdenkeskisen keskustelun ja juomien maistelun.

Jotkut kritisoivat Kaapelitehdasta kolkoksi, mutta en kokenut sitä puutteeksi. Tällaisiahan suuren yleisön messuhallit tuppaavat olemaan. Mikki itsekin oli tapahtumapaikkaan tyytyväinen ja hän uskoi Merikaapelihallista saavan vieläkin viihtyisämmän oikealla suunnittelulla. Mikki kertoi, että ensi vuonna lokakuun viimeinen viikonloppu on luvassa taas Olut (& Viski) Expo samalta pohjalta pienin parannuksin. Hienoa!

Alkoholin mainonta

21 tiistai Lok 2014

Posted by maltainen in Politiikka, Tapahtumat

≈ 7 kommenttia

Avainsanat

Alkoholijuoman mainonta, Alkoholikeskustelu, Alkoholilaki, Kyrö Distillery, Olut & Viski Expo, Olut Expo, Sosiaalinen media, Viskigate, Viskikohu

Helsingin sanomat aiheutti harhaanjohtavalla uutisoinnillaan viskikohun. Kohu johtui osittain väärinkäsityksestä, mutta taustalla oli myös pidempiaikaista turhautumista alati kiristyvään alkoholipolitiikkaan, joka vie suomalaisia koko ajan kauemmaksi keskieurooppalaisesta juomakulttuurista. Yritän seuraavassa kuvata lyhyesti ja kiihkottomasti miksi tämä aihe on niin tunteita herättävä. Keskityn lähinnä alkoholin mainontaan sosiaalisessa mediassa, koska se on ongelmallisin osa uutta vuoden 2015 alussa voimaan astuvaa mietojen alkoholijuomien mainontaa koskevaa lakia.

Aluksi kuitenkin kommentti yleiseen alkoholikeskusteluun. Alkoholikeskustelussa toiset suhtautuvat alkoholiin nautintoaineena ja toiset päihteenä.  Keskustelu helpottuisi, jos hyväksyisimme alkoholin olevan noita molempia. Mustavalkoinen köydenveto holhouksen vastustajien ja rajoitusten kannattajien on turhauttavaa, kuten Taloussanomat ja Yle Ajatasa hiljattain uutisoivat.

Kyrö Distilleryn Juuri. Tätä tistelettä on Olut Expossa tarjolla, vaikka

Kyrö Distilleryn Juuri, suomalaisen viskin esiastetta. Tätäkin tistelettä on tarjolla Olut Expossa, mutta tapahtumanjärjestäjän sivuilla sitä ei saa mainita.

Viskikohun laannuttuakin faktana pysyy, että 24.-26.10. järjestettävä Olut Expo on todellisuudessa Olut- ja viskifestivaali. Aluehallintovirasto on kieltänyt tapahtuman nimestä sanan viski, koska se olisi viraston mielestä väkevän alkoholijuoman mainostamista. Tämä kireän lain erittäin kireä tulkinta tyrmistytti ihmiset. Jos joku haluaisi järjestää pelkän viskifestivaalin, miksi festivaalia kutsuttaisiin? Vai onko koko ajastus viskifestivaalista mahdoton? Tapauksen tekee vielä erikoisemmaksi, että patentti- ja rekisterihallitus oli aiemmin keväällä hyväksynyt tapahtumanjärjestäjän toiminimen Olut & Viski Expo.

Tyrmistys sai lisäpontta samaan aikaan julkisuudessa puidusta vuoden 2015 alussa voimaan astuvasta mietojen alkoholijuomien mainontaa rajoittavasta laista. Tuleva laki on erittäin väljä ja tulkinnanvarainen. Heräsi kysymys, aikovatko virkamiehet soveltaa uuteen lakiin yhtä jyrkkää tulkintaa? Mitä kaikkea ensi vuonna kielletään?

Tammikuussa 2015 voimaan astuvan alkoholilain ongelmallisin kohta on sosiaalista mediaa (somea) koskeva osio, jonka mukaan miedon alkoholijuoman mainonta on kielletty, jos

”sen kaupallinen toteuttaja käyttää hallitsemassaan tietoverkon palvelussa kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä tai saattaa palvelun välityksellä kuluttajien jaettavaksi tuottamaansa tai kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä.”

Tätä uutta lakia voidaan tulkita tavalla, joka tekee suomalaisten alkoholijuomien valmistajien ja myyjien toiminnan somessa erittäin vaikeaksi. Esimerkiksi kuluttajien alkoholijuomia koskevia positiivisia kommentteja ei saisi esiintyä juomanvalmistajan tai myyjän Facebook -sivuilla. Juomanvalmistaja tai myyjä ei myöskään saa laittaa Facebook -sivuille materiaalia, joka on helposti jaettavissa. Kuullostaa ainakin minusta siltä, että esimerkiksi suomalaisten panimoiden sekä olut- ja viiniravintoloiden Facebook -sivut ja Twitter -tilit muuttuvat vuodenvaihteessa käyttökelvottomiksi. Tavallisia nettisivuja uusi laki ei käsittääkseni rajoita mietojen alkoholijuomien osalta, kunhan sivuilla ei esiinny suoraa mahdollisuutta jakaa tietoa (jaa -painikkeet).

Uusi laki ei rajoita millään tavalla yksityisten ihmisten viestintää ja he tulevatkin uuden lain myötä jakaamaan entistä enemmän alkoholijuomien valmistajien ja myyjien tietoa, kaikki tieto kun on lopulta jaettavissa. Alkoholijuomien tuotetietojen ja saatavuuden välittämiseen somessa löytyy varmasti intoa enemmän kuin kukaan voi valvoa. Voi olla myös vaikea selvittää, milloin kaupallisen toimijan ja yksityisen ihmisen välillä on kytkös, joka täyttäisi kielletyn mainonnan tunnusmerkit. Alkoholijuomien osalta somen valloittavat siis harrastajat ja some kielletään niiltä, joilla olisi asiasta ensikäden tietoa.

Laki hankaloittaa suomalaisten juomanvalmistajien ja ravintoloitsijoiden elämää monella tavalla. Epävarmuus lain tulkinnasta estää tällä markkinoinnin ja tiedotuksen suunnittelua. Laki saattaa myös edellyttää purkamaan olemassa olevia tiedotuskanavia. Valviran ohjeistus lain tulkinnasta valmistuu marraskuussa, aikaa reagoida lain aiheuttamiin muutoksiin jää alle kaksi kuukautta.

Someen kohdistuvilla rajoituksilla on haluttu hillitä alkoholin mielikuvamainontaa, mutta rajoitukset estävät samalla asiallisenkin tiedotuksen somessa. Asialliseksi tiedotukseksi katson esimerkiksi valmistajien ja ravintoloiden tiedotteet uusista tuotteista, ravintoloiden tiedotteet olut- tai viinimaisteluista sekä tiedotteet yrityksen saamista palkinnoista ja tunnustuksista. Ihmiset ovat nykyään hyvin tottuneita tälläisen tiedon noukkimiseen somesta, sen sijaan, että he kävisivät yrityksen nettisivuilla vilkuilemassa onko sinne tullut jotakin uutta.

Huomasitte jo varmaan, että puhun vain suomalaisista alkoholijuomien valmistajista ja myyjistä. Laki ei rajoita ulkomaisia toimijoita, ellei voida todistaa heidän kohdistavan markkinointiansa erityisesti Suomeen. Siinä missä Keski-Euroopassa pyritään keksimään säädöksiä oman maan viinintuotannon suosimiseksi, Suomessa hankaloitetaan kotimaisen alkoholin tuottajien elämää ja annetaan kilpailuetua ulkomaisille tuottajille.

Alkoholimainonnan rajoituksia ja kieltoja on perusteltu lasten ja nuorten terveydellä. Mielestäni lasten ja nuorten kannalta olisi parasta, jos he kasvaisivat ympäristössä, jossa aikuisten keskuudessa alkoholin kohtuukäyttöä ei paheksuta, mutta kännäämistä paheksutaan. Tällaista ympäristöä ei edistä kotimaisten alkoholin valmistajien ja ravintoloiden toimintaedellytysten vähentäminen ja asiallisen tiedottamisen rajoittaminen.  Vaarana on, että alkoholista tulee vähemmän nautintoaine ja enemmän päihde, kotimaista alkoholia korvautuu ulkomaisella ja juominen siirtyy vielä nykyistä enemmän ravintoloista koteihin.

Lain valmistelijan, sosiaali- ja terveysministeriön Ismo Tuomisen mukaan lain edut ovat haittoja suuremmat. Itse en kuitenkaan näe tässä asiassa edunsaajia. Peliteoreettisesti ilmaistuna olemme lose-lose tilanteessa, jossa kaikki osapuolet häviävät.

Kirja: Whisky Kitchen

14 tiistai Lok 2014

Posted by maltainen in Kirja, Ruoka, Väkevät

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Olut & Viski Expo, Olut Expo, Ruoka, Single Malt, Skotlantilainen viski, Viski, Wynonie Harris

Olin jo kirjoittamassa blogijuttua savustuksesta, mutta kun nyt viski on niin kovasti tapetilla, ajattelin heittää itsekin lisää viskiä myllyyn, tai oikeastaan ruokaan. Olen nimittäin vuoden päivät soveltanut keittiössäni Sheila McConachien ja Graham Harveyn kirjaa The Whisky Kitchen, 100 ways with whisky and food. Kirja keskittyy single malt -viskien käyttöön ruoanlaitossa.

whiskykitchen_web

Kirjan resepteihin ei laiteta mitä tahansa viskiä vaan viskiä, jonka ominaisuudet on sopivat ruokalajiin. Esimerkiksi sipulikeitoon lorautetaan 12 vuotiasta Cragganmorea, koska kirjoittajien mukaan viskin monivivahteisuus ja maltainen jälkimaku sopivat ruokalajiin. Viskiä ruokiin käytetään vähän, esimerkiksi 8 hengen sipulikeittoon lisätään 3 cl viskiä. Viskin tehtävä onkin tuoda ruokaan lähinnä taustavivahde ja syvyyttä. Vaimoni ei pidä viskistä alkuunkaan, mutta pitää sienikeitostani, jonka maustan yleensä viskillä. Eikä hän edes huomaa keittoon käytetyn viskiä, jos en sitä mainitse.

Kirja on jaoteltu lukuihin keitot ja alkuruoat, pääruoat, lisukkeet ja kastikkeet, jälkiruoat sekä leivonta. Lukujen välissä esitellään Skotlannin viskialueet. Kirjassa on mukavasti myös kala- ja kasvisruokia. Luku jälkiruoista on yllättävänkin laaja ja kirjan näyttävin osio. Ruoka on skotlantilaista kansainvälisin vivahtein, mutta resepteissä on myös selvästi pohjoismaisia vaikutteita. Kirjassa on esimerkiksi reseptit graavilohelle ja resepteissä esiintyy myös villisieniä ja savulohta. Reseptit ovat melko suoraviivaisia, mutta silti hienostuneita. Ne eivät mene fine dining -piperrykseksi ja ovat kotikokin hallittavissa, vaikka vaativatkin jonkin verran viitseliäisyyttä.

Kirjan yksinkertaisimpia ja käyttökelpoisia reseptejä on lisukkeeksi tarkoitettu hapankermakastike (Dijon Mustard Sauce):

1,5 dl hapankermaa
1,5 rkl Dijon -sinappia
10 ml viskiä
suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

Kirjassa reseptiin on käytetty Hazelburn 8 YO viskiä, mutta tämä resepti sopii hyvin myös kokeiluille: kastikkeesta saa aina hieman erilaisen viskiä vaihtamalla. Hyvin monenlaiset viskit tuntuvat sopivan tähän, jopa amerikkalaiset. Kastike sopii myös hyvin monen ruokalajin oheen, kalalle, kasviksille ja lihalle.

Kuten olette jo huomanneet, kirjan jokainen ruokalaji on sovitettu yhteen täsmäviskiin, ja siinä mennään mielestäni liiallisuuksiin. Harvalla on kaapissaan puoltakaan resepteissä käytettyjä viskejä ja moniko haluaa ostaa viskipullon pelkästään yhtä reseptiä varten. Paljon käyttökelpoisempaa olisi antaa yleisemmät suuntalinjat viskityylille ja mainita sopiva esimerkkiviski. Pari viskiä kirjassa on kuitenkin mainittu hyvin yleispäteväksi, kuten Cragganmore ja Talisker. Cragganmorea ei saa Alkosta, mutta hyvän valikoiman verovapaissa myymälöissä se on varsin yleinen. Talisker, yksi omista suosikeistani, on Alkossa ja bonuksena saatavilla myös kokeilijoille kätevässä 0,2 l pullokoossa (Talisker 10 Year Old Single Malt 16,98 € 0,2 l / 49,60 € 0,7 l).

Toinen kyseenalainen piirre on, että kirjassa ei mainita mitään ruokajuomista. Ruokalajien toimivuuden kannalta on varmastikin suuri merkitys onko lasissa olutta, viiniä, viskiä vai vettä. Näistä pieneistä puutteistakin huolimatta kirja on erittäin kiehtova ja sopii mielestäni niillekin, jotka eivät viskiä juo.

Ja lopuksi tiedote: 24.-26.10.2014 Helsingissä järjestettävä Olut Expo on oikeasti olut- ja viskifestivaali. Minä voin ei-kaupallisena toimijana kirjoittaa tämän sivulleni, mutta tapahtuman järjestäjä ei. Tarjolla on luultavasti mahtava valikoima hienoja viskejä. Tämän on vain arvaus, koska luetteloa tarjolla olevista viskeistä ei saa sähköisesti julkaista. Olen festareilla perjantaina 24.10. ja lauantaina 25.10. selvittämässä mitä sieltä löytyy. Epäilen ainakin suomalaisen Kyrö Distilleryn piilottelevan tiskinsä takana jotakin todella maukasta. Tuntuu kuin olisin menossa konserttiin, jonka esiintyjää en tiedä, mutta luotan tässä asiassa tapahtuman järjestäjään. Onneksi sentään tapahtuman olutlistat saa ainakin vielä tänä vuonna julkaista. Tavataan Olut & Viski Expossa!

P.S. Kuunnellaan  Olut & Viski Expoa odotellessa viskilaulajien kuningasta, Wynonie Harrisia:

 

Mika Laitinen

Olen oluen ja siiderin maltainen puhemies.

Yhteystiedot: maltainen(at)gmail.com

Uusin kirjani

Viking Age Brew -kirjan kansi

Facebook

Facebook

Kirjoitan myös Olutpostiin

Olutposti

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat uudet julkaisut sähköpostiisi.

Sanat

Alkoholin kulutus Barcelona Cava Gotlandsdricka Hiiva Humala Kaimiškas Kansanperinne Katalonia Kirja-arvio Koduõlu Kotiolut Kyrö Distillery Mallas Maltøl Muinaisolut Ny Nordisk Øl Oluen historia Olut & Viski Expo Olut Expo Olutfestivaali olutkulttuuri Olutmenu Olut ruoanlaitossa Olut Ruokajuomana Oluttyylit Omena Paikallinen olut Penedès Perinneolut Pienpanimo Pintxos Resepti Ruoka ruokajuoma Sahdin SM Sahdin valmistus sahti Sahtikirja siideri Siiderin valmistaminen Siiderin valmistus Suomalainen olut Suomen mestaruus Valmistusohjeet viinikulttuuri Viinimatka Viski Viskigate Viskikohu

Arkisto

  • heinäkuu 2019 (1)
  • lokakuu 2017 (1)
  • kesäkuu 2017 (1)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (1)
  • lokakuu 2016 (1)
  • syyskuu 2016 (1)
  • elokuu 2016 (1)
  • kesäkuu 2016 (2)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (1)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (2)
  • marraskuu 2015 (2)
  • lokakuu 2015 (2)
  • elokuu 2015 (1)
  • heinäkuu 2015 (1)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (2)
  • huhtikuu 2015 (3)
  • maaliskuu 2015 (2)
  • helmikuu 2015 (2)
  • tammikuu 2015 (2)
  • joulukuu 2014 (2)
  • marraskuu 2014 (3)
  • lokakuu 2014 (3)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (3)
  • kesäkuu 2014 (2)
  • toukokuu 2014 (4)
  • huhtikuu 2014 (3)
  • maaliskuu 2014 (1)

Seuraamani blogit

  • Medieval Mead and Beer
  • Brewing Nordic Suomi
  • Brewing Nordic
  • Olutkoira
  • Durst - en blog om bryg
  • Brülosophy
  • JaskanKaljat
  • Tyttö ja tuoppi
  • Tuopillinen
  • Larsblog
  • The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog
  • Reittausblogi
  • Zythophile
  • Shut up about Barclay Perkins
  • Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta
  • Pete Brown
  • OLUTKELLARI

Kirjoittajasta, Ruoka

  • Juomien valmistus
    • Siiderin valmistus
      • Omenien hankinta
      • Omenien mehustus
      • Siiderikirjallisuus
      • Siiderin hiivaus ja käyminen
      • Siiderin kypsytys
      • Siiderin viimeistely ja pullotus
      • Simppelit siideriohjeet
  • Kirjat
  • Kirjoittajasta
  • Koulutus
    • Kotioluen valmistus 2016
    • Sahtikurssi 2015
    • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2015
  • Oluen valmistus
    • Humalalajikkeet
    • Oluthiivat
  • Olut ja ruoka
    • Maltainen sienikeitto
    • Olut ruokajuomana
    • Olutjuurekset
    • Raparperichutney
  • Siiderin valmistus
  • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2014

Pidä blogia WordPress.comissa.

Medieval Mead and Beer

Experimental brewing with Medieval flair

Brewing Nordic Suomi

Pohjoismaista olutta perinteisellä ja vapaalla tyylillä

Brewing Nordic

Exploring the Past, Present and Future of Nordic Beer

Olutkoira

Koko totuus oluesta.

Durst - en blog om bryg

A topnotch WordPress.com site

Brülosophy

They Who Drink Beer Will Think Beer

JaskanKaljat

Oluen puhemies

Tyttö ja tuoppi

Oluen puhemies

Tuopillinen

Oluen puhemies

Larsblog

Oluen puhemies

The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog

Oluen puhemies

Reittausblogi

Oluen puhemies

Zythophile

'Zee-tho-fyle', by Martyn Cornell, an award-winning blog about beer now and then, founded in 2007

Shut up about Barclay Perkins

Oluen puhemies

Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta

Pete Brown

Oluen puhemies

OLUTKELLARI

Oluen puhemies

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • Maltainen
    • Liity 46 muun seuraajan joukkoon
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Maltainen
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...