• Etusivu
  • Oluen valmistus
  • Siiderin valmistus
  • Olut ja ruoka
  • Kirjoittajasta
  • Kirjat
  • Koulutus

Maltainen

~ Oluen puhemies

Maltainen

Category Archives: Politiikka

Pienpanimoiden ulosmyynti

09 tiistai Hel 2016

Posted by maltainen in Pienpanimo, Politiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Alkon käsityöläisoluet, Alkon monopoli, Lähiolut, Pienpanimo, Suoramyynti, Ulosmyynti

Pienpanimoliitto on ajanut pienpanimoiden oikeutta myydä tuotteitaan suoraan panimolta jo vuodesta 1997, perustamisestaan lähtien. Siis oluen ulosmyyntiä muutenkin kuin perustamalla elintarvikekioskia, jossa myydään korkeintaan 4,7 % olutta. Puheissa oluen suoramyyntiin suhtaudutaan myönteisesti, mutta eduskunnassa asia ei etene. Kotimaisen viinitilan puodissa saa myydä 13 % tilaviiniä, mutta vain 4,7 % olutta. Miksi?

Alkon käsityöläisoluet

Alkon helmikuun 2016 Käsityöläisoluet -kampanja nosti kotimaisten pienpanimo-oluiden määrän vakiovalikoimassa hetkellisesti noin kuuteenkymmeneen. Sekin on vielä hyvin vähän, sillä pienpanimoiden markkinarako perustuu laajaan ja nopeasti vaihtuvaan tuotevalikoimaan. Jos pienpanimolla olisi oma puoti, valikoimassa olisi tyypillisesti 5–10 olutta.

 

Vuonna 2012 ilmestyneessä The Word Atlas of Beer kirjassa mainitaan Suomen kohdalla ”on vaikea kuvitella huonompia olosuhteita pyörittää pienpanimoa” (it is hard to imagine worse conditions in which to be a craft brewer). Kirjan ilmestymisen jälkeen maassamme on vielä kiristetty oluen verotusta ja mainontaa.

Suomessa on nyt yli 60 pienpanimoa, ja määrä on noin kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Kasvu ei kerro pienpanimoiden toimintaedellytysten paranemisesta, vaan pikemminkin siitä, että markkinoille tulee asiaansa intohimolla suhtautuvia yrittäjiä – kehnoista olosuhteista huolimatta.

Suomessa pienpanimo voi myydä tuotteitaan Alkoon, ravintoloihin tai ruokakauppoihin. Vaikka Alko helpottikin pienpanimo-oluen pääsyä valikoimiinsa viime vuonna, oluen matka Alkon hyllylle on silti jäykän prosessin takana, ja tuskin yksikään pienpanimo voi menestyä pelkällä Alkon myynnillä. Korkean verotuksen ja sääntelyn ansiosta ravintola-ala on kuralla ja enää noin kymmenen prosenttia alkoholista myydään ravintoloista. Monet pienpanimot tekevät 4,7 % olutta saadakseen juomansa ruokakauppoihin tai  perustamaansa elintarvikekioskiin. Tämä rajaa maukkaimat oluet pois, joissa pienpanimoiden luontevin markkina on.

Näin tukossa olevat markkinat tuskin elättävät kaikkia nykyisiä ja valmisteilla olevia panimoja. Ulosmyyntioikeus estäisi varmastikin konkursseja. Se lisäisi pienpanimoiden kannattavuutta, erityisesti suurien kaupunkien ulkopuolella. Parempi kannattavuus ja paremmat myyntikanavat näkyisivät suurempana valikoimana laadukkaampaa olutta. Turistit voisivat ostaa olutta mukaansa sieltä missä sitä tehdään.

Mikä tässä sitten mättää? Pelko Alkon monopolin särkymisestähän se taas mättää. Vakuuttakaa kansanedustajat, että pienpanimoiden ulosmyynti ei uhkaa monopolia, ja hanke menee läpi. Useat poliitkot ovat jo tällä kannalla.

Eiköhän anneta pienpanimoliitolle tämä ulosmyyntioikeus 20-vuotislahjaksi. Nyt, kun moni tuore ja rakenteilla oleva lähipanimo tarvitsee tukea.

 

Advertisement

Alkoholin myyntitilastot 2014

27 maanantai Huh 2015

Posted by maltainen in Politiikka

≈ 1 kommentti

Avainsanat

Alkoholin kulutus, Alkoholin ravintolamyynti, Oluen myyntitilastot, Pienpanimo-oluen myynti, Valvira

Valviran tuottamat alkoholin myyntitilastot paljastavat alkoholin myynnin trendit Suomessa juomaryhmittäin ja myyntikanavittain. Koko vuoden 2014 kattavat tilastot julkaistiin viime viikolla, ja alla on poimittu tilastoista muutamia mielenkiintoisimpia suuntauksia.

Alla oleva kuva kertoo Suomessa myydyn alkoholin määrän laskusta, määrät 100 % alkoholiksi muutettuna. Kuvassa myynti on jaettu anniskeluun (ravintolat) ja vähittäismyyntiin (Alko ja elintarvikeliikkeet), ja molempien myyntikanavien alkoholimäärä on suhteutettu vuoden 2009 tilanteeseen, eli myynti vuonna 2009 vastaa sataa prosenttia.

Alkoholin myynti 100 % alkoholina

Viidessä vuodessa alkoholin vähittäsimyynti on siis laskenut noin 9 % ja ravintolamyynti 13 %. Viime vuonna alkoholin ravintolamyynti laski huikeat 4,7 %, kun kokonaisuutena alkoholin tilastoitu myynti laski viime vuonna 3,1 %. Myös Alkon myynti laskee noin 3 % vuosittain, josta kerroin tarkemmin Alkon alamäki. -jutussani.

Anniskelun osuus tilastoidusta myynnistä on nyt 13,5 %, ja jos oletetaan alkoholin tilastoimattomaksi kulutukseksi THL:n arvioima 22 %, anniskelun osuudeksi alkoholin myynnista saadaan 10,6 %. Koska THL:n arvio tilaistoimattomasta kulutuksesta on varovainen, todellinen ravintolamyynnin osuus saattaa jo olla alle 10 %.

Ylöspäin osoittava piikki vuonna 2011 johtuu alkoholiveron korotuksesta. Tuolloin alkoholia hankittiin varastoon, juuri ennen vuoden 2012 alussa tehtyä alkoholiveron korotusta.

Alla on tarkasteltu oluen myyntiä litroissa mitattuna, taas molempien myyntikanavien osalta vuoden 2009 tasoon suhteutettuna. Kuvasta nähdään, että oluessa vähittäismyynti on laskenut hillitysti, mutta oluen ravintolamyynti on laskenut yhtä dramaattisesti kuin alkoholin ravintolamyynti ylipäätään.

Oluen myyntitilastot

Ravintoloiden osuus oluen myynnista on nyt noin 15 %, mutta kuten näemme, trendi on laskeva. Oluen ravintolamyynti litroissa mitattuna laski viime vuonna 2,5 %, ja koko tilastoitu myynti 2,2 %. Miedoissa viineissä vastaava myynin lasku oli 2,1 % ja 1,2 %. Siidereissä sekä anniskelu- että vähittäismyynti laski yli 7 % viime vuonna.

Valvira tilastoi myytyä olutta myös pohjahiiva- ja pintahiivaoluisiin jaoteltuna. Pintahiivaoluesta valtaosa on pienpanimo-olutta, joten tilastoista saa hyvän kuvan pienpanimoiden suosion kehittymisestä. Alla olevasta kuvasta nähdään, että viiden vuoden sisään pintahiivaoluiden ravintolamyynti on kaksinkertaistunut ja vähittäismyynti yli kolminkertaistunut, litroina tarkasteltuna.

Pintahiivaoluen myynti

Vuonna 2009 pintahiivaoluiden ravintolamyynti oli suurempaa kuin vähittäismyynti, mutta nykyään vähittäismyynnissä liikkuu puolitoistakertainen määrä pintahiivaolutta ravintoloihin verrattuna. Kokonaismyyntiin suhteutettuna ravintolat myyvät kuitenkin huomattavasti enemmän pienpanimo-olutta. Vuonna 2014  ravintoloissa myydystä oluesta 6,2 % oli pintahiivaolutta, mutta vähittäismyynnissä vain 1,6 %.

Kokonaisuutena pintahiivaoluen osuus oluen myynnistä on nyt 2,3 %, eli kyse on vieläkin melko marginaalisesta juomaryhmästä. USA:ssa erikoisoluen (craft beer) myynti ylitti jo 10 %, joten Suomessakin kasvu jatkunee. Tosin meillä ankara lainsäädäntö ja verotus loiventavat kasvua huomattavasti.

Alkoholin kulutus siirtyy siis kiihtyvää tahtia ravintoloista koteihin. Ravintola-alkoholin korkea hinta vaikuttaa myös ruokaravintoloihin ja turismiin, sillä aterian kanssa nautittu alkoholipitoinen ruokajuoma tekee ravintolassa syömisestä pöyristyttävän kallista. Tämä ei ole mielestäni kenenkään etu, ja nyt kannattaisi pian kehittää keinoja, joilla ravintolassa myyty alkoholi saataisiin suhteessa halvemmaksi.

Ehkäisevä eläinrasvatyö ry:n (EHRYT ry) perustava kokous

01 keskiviikko Huh 2015

Posted by maltainen in Politiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Kohtuullinen sääntely, Monopoli, Suurin kuolinsyy

Eläinrasvan käyttö tulee kalliiksi veronmaksajille. Eläinrasva on suurin kuolinsyy ja sen kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat 4-14 miljardia, laskentatavasta riippuen. Tutkimusten mukaan myös useimmat väkivaltaan syyllistyneet ihmiset ovat ennen väkivallantekoa syöneet eläinrasvaa. Niinpä olemme perustamassa yhdistystä eläinrasvan suomalaisille perheille aiheuttamia haittojen vähentämiseksi. Rajoituksia tarvitaan eritysesti lasten ja nuorten suojelemiseksi.

ehryt_web

Eläinrasvan aiheuttamat ongelmat näyttävät korreloivan eläinrasvan keskikulutuksen kanssa, joten eläinrasvan aiheuttamat ongelmat vähenevät parhaiten, kun rajoitamme kaikkien suomalaisten eläinrasvan kulutusta.

Eläinrasvan kulutusta on hillittävä nostamalla eläinrasvatuotteiden hintaa, rajoittamalla saatavuutta ja kieltämällä näiden tuotteiden mainonta (paitsi urheilutapahtumissa). Verottamalla eläinrasvatuotteita ankarasti saadaan samalla valtion kassaan paljon kaivattua rahaa, kunhan tätä rahaa ei hassata eläinrasvan aiheuttamien haittojen hoitoon. Rajoitusten johdosta eläinrasvatuotteiden myynti ja tuotanto saattaa siirtyä merkittävissä määrin ulkomaille, mutta mitäs siitä, kun asia on näin tärkeä. THL:ssä ja Virossa varmasti lämmetään rajoituksille.

Parasta olisi, jos eläinrasvatuotteiden myynti saataisiin rajattua valtion omistamaan monopoliin. Tällöin monopoli voisi ostaa eläinrasvatuotteet suurina kertaostoina isoilta tuottajilta. Kotimaisille lihan pientuottajille voitasiin taata laajempi pääsy monopolin valikoimaan kerran vuodessa kampanjanomaisesti. Monopolin ulkopuolelle voitaisiin jättää alle 3,5 % eläinrasvaa sisältävät tuotteet, tuskinpa kuluttajat edes huomaisivat mitään eroa kevyiden ja rasvaisempien tuotteiden välillä.

Monopoli voisi myös tehdä myynnin ohessa arvokasta valistustyötä, johon yksityiset eläinrasvatoimijat eivät kykene. Ehryt ry:n tulevana toiminnanjohtajana olisin henkilökohtaisesti kiinnostunut monopolin hallituspaikasta. Jos tästä asiasta nyt nousee kohu, kritisoin keskustelukulttuuria ja syytän eläinrasvatuotteiden myyjiä ja tuottajia kohun masinoinnista.

Asiassa tarvitaan myös kansalliset asennetalkoot. Aina kun puhutaan kulinaristisista nautinnoista joihin liittyy eläinrasvaa, keskustelu on käännettävä eläinrasvaan ja sen aiheuttamiin haittoihin, riippumatta miten suuristä määristä on kyse.

Ehkäisevä eläinrasvatyö ry:n (EHRYT ry) perustava kokous pidetään 1.4.2015 klo 18 Ravintola Vakiopaineessa Jyväskylässä. Perustavassa kokouksessa muodostamme yhdistyksen hallituksen mielellään saman puoluekannan edustajista ja alamme samalla miettimään strategiaa jolla työllistäisimme itsemme valtion tukijärjestelmillä. Tervetuloa erityisesti ne, joilla on hyvät suhteet RAY:hyn. Kokouksessa on tarjolla on rasvatonta silliä ja massatuotettua lageria päälle.

Alkon alamäki

10 lauantai Tam 2015

Posted by maltainen in Politiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Alko, Alkoholin kulutus, Alkoholin matkustajatuonti, Alkoholin tilaaminen, Alkon monopoli, Alkon myyntitilastot, Viskigate

Alkon myynnin lasku ei ole uutinen, mutta katsotaan seuraavaksi juuri julkaistujen Alkon myyntitilastojen valossa mikä laskee ja miten paljon. Alko on julkaissut tilastotietoja myynnistään vuodesta 2011 ja alla olevassa kuvassa on näistä tilastoista poimittuna Alkon myymän alkoholin määrä 2011-2014, 100 % alkoholiksi muutettuna. Kuvassa alkoholin määrä on suhteutettu vuoden 2011 tilanteeseen, eli Alkon myynti vuonna 2011 vastaa sataa prosenttia.

alko_2011_2014

Myydyn alkoholin määrä on siis tippunut hieman yli 8 % kolmen vuoden aikana, noin 3 % vuosittain. Myynti on laskenut myös ennen vuotta 2011, joten lasku pidemmällä aikavälillä on tuntuvampi. Aikavälillä 2011-2014 alkoholin verotusta on korotettu vuosien 2012 ja 2014 alussa.

Alkon tuoteryhmittäin jaoteltujen tilastojen mukaan vuonna 2014 laskua oli lähes kaikissa tuoteryhmissä edelliseen vuoteen nähden. Laskua oli erityisesti arvoviinoissa kuten konjakeissa (-10 %). Viskikohusta huolimatta myös viskin myynti laski yli 3 %.

Punaviinien myynti laski 2,6 % ja valkoviinien myynti pysyi lähes samana. Harvoja nousevia tuoteryhmiä olivat kuohuviinit (+3,3 %) ja roseeviinit (+4,6%). Kokonaisuutena katsottuna viinien myynti laski hieman. Siiderien myynti laski dramaattisesti 11,2 %.

Kokonaisuutena oluen myynti laski 3,2 %, mutta tarkemmin eriteltynä lagerin myynti laski 6,4 % ja pintahiivaoluiden myynti nousi 15 %. Pintahiivaoluesta valtaosa on pienpanimo-olutta, joten käytännössä siis pienpanimo-oluen myynti kasvoi noin 15 %. Alkon myymästä oluesta tosin alle viidennes on pintahiivaolutta. Alko voisi panostaa enemmän tähän voimakkaimmin kasvavaan tuoteryhmään, vaikkapa tarjoamalla kotimaisille pienpanimoille tasaisen myyntikanavan. Yksi vuosittainen kampanja talvikaudella ei sitä vielä tee.

Mitä tilastoista voidaan päätellä? Selvästikin Alkon rooli alkoholin myyjänä vähenee. Valvira ei ole vielä julkaissut vuotta 2014 käsittäviä alkoholitilastoja, mutta Valviran aiempien vuosien tilastojen perusteella voidaan sanoa, että myös alkoholin ravintolamyynti laskee vauhdilla. Alkoholin ruokakauppamyyntikin laskee, mutta ei yhtä rajusti kuin Alkoissa ja ravintoloissa. Tilastoitu kulutus laskee siis tasaisesti.

Jotkut ovat tehneet tilastoista johtopäätoksen, että alkoholin kulutus Suomessa laskee. En olisi siitä ollenkaan varma. Todellisuudessa emme tiedä kuinka paljon alkoholia suomalaiset juovat, sillä arviot tilastoimattomasta kulutuksesta ovat hyvin epäluotettavia. Esimerkiksi viimeisimmän Valviran, THL:n  ja valtiovarainministeriön teettämän gallup-tutkimuksen mukaan ulkomailta tuodun alkoholin määrä 100 % alkoholiksi muutettuna laski 3 % aikavälillä syyskuu 2013-elokuu 2014 edelliseen vuoden vastaavaan jaksoon nähden. On epäuskottavaa, että samanaikaisesti alkoholin verotus kiristyy, alkoholin myynti Alkoissa ja ravintoloissa laskee 3 % sekä alkoholin matkustajatuonti laskee 3 %.

Vai onko alkoholin nettikauppa vähentänyt matkustajatuontia? Siitähän ei ole minkäänlaisia arvioita, eikä sitä myöskään noteerata tilastoimattomassa kulutuksessa. Monille tuntemilleni olut-, viini- ja viskiharrastajille Alko on nykyään vain yksi alkoholin ostopaikka lukuisten eurooppalaisten nettikauppojen ohella. Tässä mielessä Alkolla ei ole enää monopoliasemaa. Alkoholin tilaaminen netistä on täysin laillista (katso esimerkiksi Reittausblogin ansiokas selvitys asiasta), mutta tosiasiahan on, että noista tilauksista Suomen valtiolta jää useimmiten verot saamatta. Jos Alkon monopoli ei olisi päättäjille niin arka asia, niin EU-tasolla kehitettäisiin järjestelmä, jolla alkoholin nettimyynnistä voitaisiin kerätä Suomen valtiolle sille kuuluvat verot. Tämä taas edellyttäisi, että tunnustettaisiin yli 4,7 % alkoholin myyjiksi muutkin kuin Alko. Paha pattitilanne. Tällä hetkellä asiassa on tyydytty hyssyttelemään ja pelottelemaan, ikäänkuin alkoholin tilaaminen netistä olisi hankalaa ja hämäräperäistä. Ei se ole kumpaakaan. Selvyyden vuoksi, on olemassa myös ulkomailla toimivia alkoholin nettikauppoja, joista verot maksetaan Suomeen, kuten viinimestarit ja Papabeers.

Katsotaan vielä loppukevennykseksi vuosina 2013 ja 2014 myydyn alkoholin kokonaismäärää 100 % alkoholina kuukausittaisen myynnin suhteen.

alko_2013_2014

Lokakuussa 2014 Viskigate aiheutti myyntipiikin ylöspäin, kun kansalaiset hakivat protestiviinaa Alkosta. Seuraavassa kuussa tuli taas piikki alaspäin, kun alkoholia kulutettiin varastoista. Vuonna 2013 pääsiäinen oli maaliskuussa ja vuonna 2014 se oli huhtikuussa, mikä näkyy kumpanakin vuonna alkuvuoden ensimmäisinä myyntipiikkeinä. Päättäjien kannattaisikin kieltää uskonnolliset juhlapyhät, koska niihin ajoittuu kovimmat viinankulutuspiikit.

Vuosikatsaus

28 sunnuntai Jou 2014

Posted by maltainen in Juomien valmistus, Politiikka

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Alkoholipolitiikka, Facebook, Juomasuositukset, Makuarviot, sahti, siideri

Aloitin Maltainen -blogin kirjoittamisen huhtikuussa 2014 ja nyt on aika katsoa sekä kuluneeseen että hieman myös tulevaan vuoteen. Vuoden 2014 aikana blogini on hakenut suuntaansa ja aiheet ovat vaihdelleet melkeinpä laidasta laitaan. On paikallaan pysähtyä hakemaan fokusta.

haarikka_web

Vuonna 2014 suosituin blogimerkintäni oli yli 3500 katselukerralla Alkoholin mainonta. Alkoholipolitiikasta minun on pakko kirjoittaa jatkossakin, koska lainsäätäjien ja virkamiesten suomalaisiin alkoholin valmistajiin ja myyjiin kohdistamaa sabotaasia ei voi vain katsoa vierestä. Alkoholipolitiikkamme on jo pitkään suosinut ulkomailta hankitun alkoholin kotona juomista ja uskon, että vuonna 2015 vero- ja työpaikkahävikki saa poliitikotkin havahtumaan. Asiasta kannattaa pitää meteliä ja kansanedustajaehdokkailta tulee vaatia selkeää kantaa alkoholipolitiikkaan. Jos Tolkku käteen alkoholiverotuksessa -yhteisö ei ole vielä tuttu, suosittelen tutustumista.

Jokseenkin yllättävästi Siiderin valmistus on tällä hetkellä yli 1300 lukukerralla blogini suosituin aihe Alkoholin mainonnan jälkeen. Oluen ja siiderin kotivalmistus selvästikin kiinnostaa ihmisiä nyt ja juomien valmistus saaneekin jatkossa sivustollani hieman suuremman roolin. Siiderin nauttimiseen liittyvät artikkelit keräävät selvästi pienemmän yleisön, mutta siideri tulee pysymään minulle painopistealueena sekä kirjoittamisessa, että oman tietämykseni kartuttamisessa. Koen tämän aliarvostetun juoman saralla olevan monia helmiä jotka odottavat löytäjäänsä.

2014 kirjoitin useita kirja-arvioita, joissa lukijoiden määrä vaihteli suuresti alle sadasta yli kolmeensataan. Kirja-arvioiden teko on aikaavievää, mutta mielekästä, jos kirjan aikoo joka tapauksessa hankkia ja lukea. Toisaalta lukukertojen määrään taitaa vaikuttaa, miten pian kirjan ilmestymisen jälkeen arvion julkaisee ja motivaatio kirja-arvioon laskee, jos sitä ei tee heti tuoreeltaan. Ehkäpä 2015 kirja-arviot tulevat rajoittumaan uusiin kotimaisiin juomakirjoihin, vaikkakin monta mielenkiintoista englanninkielistä kirjaa odottaa nytkin pöydällä.

Kirjoitin 2014 vuoden aikana kaksi viinitarinaa (Cava ja Pares Balta) liittyen kesäkuiseen Katalonian matkaan. Nämä tarinat eivät tavoittaneet kovin hyvin yleisöään ja ehkäpä tässä mentiin liian kauaksi blogin varsinaisesta teemasta. Jatkossa viinikirjoittaminen vähentynee, varsinkin jos sillä ei ole suoraa kytköstä olueen tai olutkulttuuriin.

Olut- ja ruoka -aihetta raapaisin vähän vuonna 2014 ja ehkäpä kirjoitan aiheesta jatkossa enemmän, mutta tarkemmin olueen kytkettynä. Joitakin olutruokareseptejä tulee varmastikin purettua pöytälaatikosta.

Varsinaisista juomista kirjoitin vähän 2014. Mielenkiintoa kirjoittaa yksittäisistä oluista ja siidereistä on jossain määrin vähentänyt olut- ja siiderivalikoiman kapeus Suomessa. Esimerkiksi Alkossa on noin 140 mainitsemisen arvoista olutta ja parisenkymmentä hyvää siideriä. Jos nämä jakaa vielä käyttötarkoituksen mukaan, Alkon valikoimaan pohjautuvat juomasuositukset alkavat hyvin nopeasti toistaa itseään. Hyvissä olutravintoloissa on laajempi valikoima, mutta suuri vaihtuvuus ja tämän vuoksi rajoitettu saatavuus. Ravintolavalikoimasta on myös hankala puhua esimerkiksi ruokajuomasuositusten yhteydessä. Ruokakauppojen oluet ovat ja siiderit ovat taas makuskaalaltaan ja käyttötarkoitukseltaan melko rajoittuneita. Ulkomaisissa nettikaupoissa on erinomainen valikoima, mutta niiden valikoimista en ole vielä juomia suositellut, ehkäpä pitäisi. Varsinaisiin makuarvioihin olen tällä hetkellä menettänyt mielenkiintoni, koska ne ovat niin henkilökohtaisia ja varsinkin juomien pisteytys tuntuu välillä laittavan järjestykseen asioita, joita ei voi reilusti verrata. Jospa 2015 löydän näkökulman, joka palauttaa mielenkiinnon olut- ja siiderimerkeistä kirjoittamiseen.

Sahti oli vuonna 2014 tärkeimpiä aiheita, koska kirjoitan tietokirjaa sahdista (useita artikkeleita sahti -kategoriassa). Näin tulee olemaan myös vuonna 2015. Kyse ei ole vain juomasta, vaan myös merkittävästä osasta suomalaista kulttuuriperintöä ja maailman suosituimman alkoholijuoman historiaa. Kirjan kirjoittaminen vie paljon aikaa blogikirjoittamiselta ja tämän vuoksi blogini päivitystahti tulee pysyymään tulevanakin vuonna verkkaisena.

2014 käytin paljon aikaa Facebookiin perehtymiseen ja maltainen -Facebook -sivujen merkitys promo- ja tiedotuskanavana tulee varmaankin kasvamaan. Noita sivujahan pääsee lukemaan kaikki ilman tunnuksiakin, vaikkakin käytännössä ihmiset jotka eivät ole Facebookissa näyttävät käyttävän hyvin vähän tätä mahdollisuutta. Perinteistä puskamarkkinointia tulen tekemään jatkossa myös.

Joitakin aivan uudenlaisia avauksia on kehitteillä, mutta en tiedä sanoa milloin ne realisoituvat. Sen verran kuitenkin voi sanoa, että jatkossakin Maltainen tulee olemaan  teeman ”olut ja siideri” -alla moneen suuntaan poukkoileva.

Alkoholin mainonta

21 tiistai Lok 2014

Posted by maltainen in Politiikka, Tapahtumat

≈ 7 kommenttia

Avainsanat

Alkoholijuoman mainonta, Alkoholikeskustelu, Alkoholilaki, Kyrö Distillery, Olut & Viski Expo, Olut Expo, Sosiaalinen media, Viskigate, Viskikohu

Helsingin sanomat aiheutti harhaanjohtavalla uutisoinnillaan viskikohun. Kohu johtui osittain väärinkäsityksestä, mutta taustalla oli myös pidempiaikaista turhautumista alati kiristyvään alkoholipolitiikkaan, joka vie suomalaisia koko ajan kauemmaksi keskieurooppalaisesta juomakulttuurista. Yritän seuraavassa kuvata lyhyesti ja kiihkottomasti miksi tämä aihe on niin tunteita herättävä. Keskityn lähinnä alkoholin mainontaan sosiaalisessa mediassa, koska se on ongelmallisin osa uutta vuoden 2015 alussa voimaan astuvaa mietojen alkoholijuomien mainontaa koskevaa lakia.

Aluksi kuitenkin kommentti yleiseen alkoholikeskusteluun. Alkoholikeskustelussa toiset suhtautuvat alkoholiin nautintoaineena ja toiset päihteenä.  Keskustelu helpottuisi, jos hyväksyisimme alkoholin olevan noita molempia. Mustavalkoinen köydenveto holhouksen vastustajien ja rajoitusten kannattajien on turhauttavaa, kuten Taloussanomat ja Yle Ajatasa hiljattain uutisoivat.

Kyrö Distilleryn Juuri. Tätä tistelettä on Olut Expossa tarjolla, vaikka

Kyrö Distilleryn Juuri, suomalaisen viskin esiastetta. Tätäkin tistelettä on tarjolla Olut Expossa, mutta tapahtumanjärjestäjän sivuilla sitä ei saa mainita.

Viskikohun laannuttuakin faktana pysyy, että 24.-26.10. järjestettävä Olut Expo on todellisuudessa Olut- ja viskifestivaali. Aluehallintovirasto on kieltänyt tapahtuman nimestä sanan viski, koska se olisi viraston mielestä väkevän alkoholijuoman mainostamista. Tämä kireän lain erittäin kireä tulkinta tyrmistytti ihmiset. Jos joku haluaisi järjestää pelkän viskifestivaalin, miksi festivaalia kutsuttaisiin? Vai onko koko ajastus viskifestivaalista mahdoton? Tapauksen tekee vielä erikoisemmaksi, että patentti- ja rekisterihallitus oli aiemmin keväällä hyväksynyt tapahtumanjärjestäjän toiminimen Olut & Viski Expo.

Tyrmistys sai lisäpontta samaan aikaan julkisuudessa puidusta vuoden 2015 alussa voimaan astuvasta mietojen alkoholijuomien mainontaa rajoittavasta laista. Tuleva laki on erittäin väljä ja tulkinnanvarainen. Heräsi kysymys, aikovatko virkamiehet soveltaa uuteen lakiin yhtä jyrkkää tulkintaa? Mitä kaikkea ensi vuonna kielletään?

Tammikuussa 2015 voimaan astuvan alkoholilain ongelmallisin kohta on sosiaalista mediaa (somea) koskeva osio, jonka mukaan miedon alkoholijuoman mainonta on kielletty, jos

”sen kaupallinen toteuttaja käyttää hallitsemassaan tietoverkon palvelussa kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä tai saattaa palvelun välityksellä kuluttajien jaettavaksi tuottamaansa tai kuluttajien tuottamaa sanallista tai kuvallista sisältöä.”

Tätä uutta lakia voidaan tulkita tavalla, joka tekee suomalaisten alkoholijuomien valmistajien ja myyjien toiminnan somessa erittäin vaikeaksi. Esimerkiksi kuluttajien alkoholijuomia koskevia positiivisia kommentteja ei saisi esiintyä juomanvalmistajan tai myyjän Facebook -sivuilla. Juomanvalmistaja tai myyjä ei myöskään saa laittaa Facebook -sivuille materiaalia, joka on helposti jaettavissa. Kuullostaa ainakin minusta siltä, että esimerkiksi suomalaisten panimoiden sekä olut- ja viiniravintoloiden Facebook -sivut ja Twitter -tilit muuttuvat vuodenvaihteessa käyttökelvottomiksi. Tavallisia nettisivuja uusi laki ei käsittääkseni rajoita mietojen alkoholijuomien osalta, kunhan sivuilla ei esiinny suoraa mahdollisuutta jakaa tietoa (jaa -painikkeet).

Uusi laki ei rajoita millään tavalla yksityisten ihmisten viestintää ja he tulevatkin uuden lain myötä jakaamaan entistä enemmän alkoholijuomien valmistajien ja myyjien tietoa, kaikki tieto kun on lopulta jaettavissa. Alkoholijuomien tuotetietojen ja saatavuuden välittämiseen somessa löytyy varmasti intoa enemmän kuin kukaan voi valvoa. Voi olla myös vaikea selvittää, milloin kaupallisen toimijan ja yksityisen ihmisen välillä on kytkös, joka täyttäisi kielletyn mainonnan tunnusmerkit. Alkoholijuomien osalta somen valloittavat siis harrastajat ja some kielletään niiltä, joilla olisi asiasta ensikäden tietoa.

Laki hankaloittaa suomalaisten juomanvalmistajien ja ravintoloitsijoiden elämää monella tavalla. Epävarmuus lain tulkinnasta estää tällä markkinoinnin ja tiedotuksen suunnittelua. Laki saattaa myös edellyttää purkamaan olemassa olevia tiedotuskanavia. Valviran ohjeistus lain tulkinnasta valmistuu marraskuussa, aikaa reagoida lain aiheuttamiin muutoksiin jää alle kaksi kuukautta.

Someen kohdistuvilla rajoituksilla on haluttu hillitä alkoholin mielikuvamainontaa, mutta rajoitukset estävät samalla asiallisenkin tiedotuksen somessa. Asialliseksi tiedotukseksi katson esimerkiksi valmistajien ja ravintoloiden tiedotteet uusista tuotteista, ravintoloiden tiedotteet olut- tai viinimaisteluista sekä tiedotteet yrityksen saamista palkinnoista ja tunnustuksista. Ihmiset ovat nykyään hyvin tottuneita tälläisen tiedon noukkimiseen somesta, sen sijaan, että he kävisivät yrityksen nettisivuilla vilkuilemassa onko sinne tullut jotakin uutta.

Huomasitte jo varmaan, että puhun vain suomalaisista alkoholijuomien valmistajista ja myyjistä. Laki ei rajoita ulkomaisia toimijoita, ellei voida todistaa heidän kohdistavan markkinointiansa erityisesti Suomeen. Siinä missä Keski-Euroopassa pyritään keksimään säädöksiä oman maan viinintuotannon suosimiseksi, Suomessa hankaloitetaan kotimaisen alkoholin tuottajien elämää ja annetaan kilpailuetua ulkomaisille tuottajille.

Alkoholimainonnan rajoituksia ja kieltoja on perusteltu lasten ja nuorten terveydellä. Mielestäni lasten ja nuorten kannalta olisi parasta, jos he kasvaisivat ympäristössä, jossa aikuisten keskuudessa alkoholin kohtuukäyttöä ei paheksuta, mutta kännäämistä paheksutaan. Tällaista ympäristöä ei edistä kotimaisten alkoholin valmistajien ja ravintoloiden toimintaedellytysten vähentäminen ja asiallisen tiedottamisen rajoittaminen.  Vaarana on, että alkoholista tulee vähemmän nautintoaine ja enemmän päihde, kotimaista alkoholia korvautuu ulkomaisella ja juominen siirtyy vielä nykyistä enemmän ravintoloista koteihin.

Lain valmistelijan, sosiaali- ja terveysministeriön Ismo Tuomisen mukaan lain edut ovat haittoja suuremmat. Itse en kuitenkaan näe tässä asiassa edunsaajia. Peliteoreettisesti ilmaistuna olemme lose-lose tilanteessa, jossa kaikki osapuolet häviävät.

Mika Laitinen

Olen oluen ja siiderin maltainen puhemies.

Yhteystiedot: maltainen(at)gmail.com

Uusin kirjani

Viking Age Brew -kirjan kansi

Facebook

Facebook

Kirjoitan myös Olutpostiin

Olutposti

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat uudet julkaisut sähköpostiisi.

Sanat

Alkoholin kulutus Barcelona Cava Gotlandsdricka Hiiva Humala Kaimiškas Kansanperinne Katalonia Kirja-arvio Koduõlu Kotiolut Kyrö Distillery Mallas Maltøl Muinaisolut Ny Nordisk Øl Oluen historia Olut & Viski Expo Olut Expo Olutfestivaali olutkulttuuri Olutmenu Olut ruoanlaitossa Olut Ruokajuomana Oluttyylit Omena Paikallinen olut Penedès Perinneolut Pienpanimo Pintxos Resepti Ruoka ruokajuoma Sahdin SM Sahdin valmistus sahti Sahtikirja siideri Siiderin valmistaminen Siiderin valmistus Suomalainen olut Suomen mestaruus Valmistusohjeet viinikulttuuri Viinimatka Viski Viskigate Viskikohu

Arkisto

  • heinäkuu 2019 (1)
  • lokakuu 2017 (1)
  • kesäkuu 2017 (1)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (1)
  • lokakuu 2016 (1)
  • syyskuu 2016 (1)
  • elokuu 2016 (1)
  • kesäkuu 2016 (2)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (1)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (2)
  • marraskuu 2015 (2)
  • lokakuu 2015 (2)
  • elokuu 2015 (1)
  • heinäkuu 2015 (1)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (2)
  • huhtikuu 2015 (3)
  • maaliskuu 2015 (2)
  • helmikuu 2015 (2)
  • tammikuu 2015 (2)
  • joulukuu 2014 (2)
  • marraskuu 2014 (3)
  • lokakuu 2014 (3)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (3)
  • kesäkuu 2014 (2)
  • toukokuu 2014 (4)
  • huhtikuu 2014 (3)
  • maaliskuu 2014 (1)

Seuraamani blogit

  • Medieval Mead and Beer
  • Brewing Nordic Suomi
  • Brewing Nordic
  • Olutkoira
  • Durst - en blog om bryg
  • Brülosophy
  • JaskanKaljat
  • Tyttö ja tuoppi
  • Tuopillinen
  • Larsblog
  • The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog
  • Reittausblogi
  • Zythophile
  • Shut up about Barclay Perkins
  • Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta
  • Pete Brown
  • OLUTKELLARI

Kirjoittajasta, Ruoka

  • Juomien valmistus
    • Siiderin valmistus
      • Omenien hankinta
      • Omenien mehustus
      • Siiderikirjallisuus
      • Siiderin hiivaus ja käyminen
      • Siiderin kypsytys
      • Siiderin viimeistely ja pullotus
      • Simppelit siideriohjeet
  • Kirjat
  • Kirjoittajasta
  • Koulutus
    • Kotioluen valmistus 2016
    • Sahtikurssi 2015
    • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2015
  • Oluen valmistus
    • Humalalajikkeet
    • Oluthiivat
  • Olut ja ruoka
    • Maltainen sienikeitto
    • Olut ruokajuomana
    • Olutjuurekset
    • Raparperichutney
  • Siiderin valmistus
  • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2014

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Medieval Mead and Beer

Experimental brewing with Medieval flair

Brewing Nordic Suomi

Pohjoismaista olutta perinteisellä ja vapaalla tyylillä

Brewing Nordic

Exploring the Past, Present and Future of Nordic Beer

Olutkoira

Koko totuus oluesta.

Durst - en blog om bryg

A topnotch WordPress.com site

Brülosophy

They Who Drink Beer Will Think Beer

JaskanKaljat

Oluen puhemies

Tyttö ja tuoppi

Oluen puhemies

Tuopillinen

Oluen puhemies

Larsblog

Oluen puhemies

The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog

Oluen puhemies

Reittausblogi

Oluen puhemies

Zythophile

'Zee-tho-fyle', by Martyn Cornell, an award-winning blog about beer now and then, founded in 2007

Shut up about Barclay Perkins

Oluen puhemies

Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta

Pete Brown

Oluen puhemies

OLUTKELLARI

Oluen puhemies

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • Maltainen
    • Liity 46 muun seuraajan joukkoon
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Maltainen
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...