Valviran tuottamat alkoholin myyntitilastot paljastavat alkoholin myynnin trendit Suomessa juomaryhmittäin ja myyntikanavittain. Koko vuoden 2014 kattavat tilastot julkaistiin viime viikolla, ja alla on poimittu tilastoista muutamia mielenkiintoisimpia suuntauksia.

Alla oleva kuva kertoo Suomessa myydyn alkoholin määrän laskusta, määrät 100 % alkoholiksi muutettuna. Kuvassa myynti on jaettu anniskeluun (ravintolat) ja vähittäismyyntiin (Alko ja elintarvikeliikkeet), ja molempien myyntikanavien alkoholimäärä on suhteutettu vuoden 2009 tilanteeseen, eli myynti vuonna 2009 vastaa sataa prosenttia.

Viidessä vuodessa alkoholin vähittäsimyynti on siis laskenut noin 9 % ja ravintolamyynti 13 %. Viime vuonna alkoholin ravintolamyynti laski huikeat 4,7 %, kun kokonaisuutena alkoholin tilastoitu myynti laski viime vuonna 3,1 %. Myös Alkon myynti laskee noin 3 % vuosittain, josta kerroin tarkemmin Alkon alamäki. -jutussani.

Anniskelun osuus tilastoidusta myynnistä on nyt 13,5 %, ja jos oletetaan alkoholin tilastoimattomaksi kulutukseksi THL:n arvioima 22 %, anniskelun osuudeksi alkoholin myynnista saadaan 10,6 %. Koska THL:n arvio tilaistoimattomasta kulutuksesta on varovainen, todellinen ravintolamyynnin osuus saattaa jo olla alle 10 %.

Ylöspäin osoittava piikki vuonna 2011 johtuu alkoholiveron korotuksesta. Tuolloin alkoholia hankittiin varastoon, juuri ennen vuoden 2012 alussa tehtyä alkoholiveron korotusta.

Alla on tarkasteltu oluen myyntiä litroissa mitattuna, taas molempien myyntikanavien osalta vuoden 2009 tasoon suhteutettuna. Kuvasta nähdään, että oluessa vähittäismyynti on laskenut hillitysti, mutta oluen ravintolamyynti on laskenut yhtä dramaattisesti kuin alkoholin ravintolamyynti ylipäätään.

Ravintoloiden osuus oluen myynnista on nyt noin 15 %, mutta kuten näemme, trendi on laskeva. Oluen ravintolamyynti litroissa mitattuna laski viime vuonna 2,5 %, ja koko tilastoitu myynti 2,2 %. Miedoissa viineissä vastaava myynin lasku oli 2,1 % ja 1,2 %. Siidereissä sekä anniskelu- että vähittäismyynti laski yli 7 % viime vuonna.

Valvira tilastoi myytyä olutta myös pohjahiiva- ja pintahiivaoluisiin jaoteltuna. Pintahiivaoluesta valtaosa on pienpanimo-olutta, joten tilastoista saa hyvän kuvan pienpanimoiden suosion kehittymisestä. Alla olevasta kuvasta nähdään, että viiden vuoden sisään pintahiivaoluiden ravintolamyynti on kaksinkertaistunut ja vähittäismyynti yli kolminkertaistunut, litroina tarkasteltuna.

Vuonna 2009 pintahiivaoluiden ravintolamyynti oli suurempaa kuin vähittäismyynti, mutta nykyään vähittäismyynnissä liikkuu puolitoistakertainen määrä pintahiivaolutta ravintoloihin verrattuna. Kokonaismyyntiin suhteutettuna ravintolat myyvät kuitenkin huomattavasti enemmän pienpanimo-olutta. Vuonna 2014  ravintoloissa myydystä oluesta 6,2 % oli pintahiivaolutta, mutta vähittäismyynnissä vain 1,6 %.

Kokonaisuutena pintahiivaoluen osuus oluen myynnistä on nyt 2,3 %, eli kyse on vieläkin melko marginaalisesta juomaryhmästä. USA:ssa erikoisoluen (craft beer) myynti ylitti jo 10 %, joten Suomessakin kasvu jatkunee. Tosin meillä ankara lainsäädäntö ja verotus loiventavat kasvua huomattavasti.

Alkoholin kulutus siirtyy siis kiihtyvää tahtia ravintoloista koteihin. Ravintola-alkoholin korkea hinta vaikuttaa myös ruokaravintoloihin ja turismiin, sillä aterian kanssa nautittu alkoholipitoinen ruokajuoma tekee ravintolassa syömisestä pöyristyttävän kallista. Tämä ei ole mielestäni kenenkään etu, ja nyt kannattaisi pian kehittää keinoja, joilla ravintolassa myyty alkoholi saataisiin suhteessa halvemmaksi.