Avainsanat
Hiidenmaa, Hiiu Õlle Koda, Kansanperinne, Koduõlu, Kuresaare, Muinaisolut, Perinneolut, Saarenmaa, Viro
Matkustin kesäkuussa sahtikirjan tiimoilta Saarenmaalle ja Hiidenmaalle tutustumaan sahdin sukulaisjuomaan, Viron perinneolueen koduõluun. Siinä sivussa ehdin perehtymään hieman muuhunkin kulttuuriin saarilla, ja alla on muutamia oluellisia matkavinkkejä. Mielenkiintoista tarinaa Saarenmaan historiasta, nähtävyyksistä ja koduõlusta löytyy myös Beer Trotterin matkakertomuksesta.
Koduõlu on nimensä mukaisesti kotiolutta, jonka valmistajia Viron saarilla on vielä muutamia kymmeniä. Kotitekoista versiota on vaikeampi löytää ilman paikallisia kontakteja, mutta sekä Saarenmaalla että Hiidenmaalla toimii kaupallinen valmistaja, ja heidän juomansä ovat maultaan edustavia ja lähellä kotivalmisteisia juomia.
Saarenmaalla tuo kaupallinen koduõlu on Taako Pihtla, jota saa useastakin baarista Saarenmaan pääkäupungissa Kuresaaressa. Saarenmaan matka ilman Pihtla Õlua on kuin kävisi Lontoossa maistamatta real alea. Taako oli aloittanut koduõlun rinnalla nykyaikaisen oluen valmistuksen erillisellä Braumeister -laitteistolla, ja kaksi näistä löytyi jo Kuresaaren kuppiloista.
Saarenmaalla on myös toinen kaupallinen panimo, Pöide, jonka kahta olutta oli tarjolla parissakin Kuresaaren ravintolassa. Panimon oluet olivat hyvin sameita, ja myöskin maku oli viimeistelemätön, mutta tuoreen savukalan kanssa nämä makean maltaiset oluet olivat paikallaan.
Kuresaari on rauhallinen 15 000 asukaan kaupunki, josta löytyi pari mukavaa ruoka- ja illanviettopaikkaa. Suosikkipaikaksi muodostui Kohvik Retro (Lossi 5), jossa hyvä olutvalikoima yhdistyy kirjavaan kirpputorisisustukseen ja lämminhenkiseen tunnelmaan. Ruokalista näytti todella hyvältä, mutta emme ehtineet syödä täällä. Hyvien Virolaisten olutravintoloiden tapaan listalla oli useita edullisia oluen oheen sopivia snacksejä. Olutvalikoimassa oli useaa Viron pienpanimoa, erityisesti Põhjalaa ja Öllenautia. Myös viinejä oli hyvin tarjolla.
Perinteinen turistien suosima paikka Kuresaaressa on vanhaan tuulimyllyyn rakennettu Veski Trahter (Pärna 19), josta saa ruoaksi tuoretta kalaa ja riistaa. Olutvalikoima on hyvä, parisenkymmentä Virolaista olutta, lähinnä Taakolta, Pöideltä, Põhjalalta, Öllenautilta, Leheltä ja Vormisilta. Veskissä maistoin myös ensimmäistä kertaa aitoa Virolaista siideriä. Radiosta soivasta huumorimusiiikista huolimatta suosittelen paikkaa kaikille kaupungissa vieraileville.
Kuresaaressa on myös laajan valikoiman viiniravintola Vinoteek (Lossi 4). Sen kaksi laseittain myytävää ranskalaista viiniä ei vakuuttanut, mutta kellarissa on houkutteleva valikoima poikkeuksellisen vanhoja vuosikertoja.
Jos Kuresaaren iltaelämä oli rauhallista, niin Hiidenmaan pääkaupungista Kärdlasta se puuttui tyystin. Lauantai-iltana piipahdimme paikallisessa ravintolassa Priki Ankurissa, jossa iltaa vietti lisäksemme yksi suomalainen purjehtija ja kaksi biljardinpelaajaa.
Hiidenmaa on kuitenkin käymisen arvoinen, jos alla on pyörät. Lähes kaikki näkemisen arvoinen on ripoteltu eri puolille saarta, kuten maailman vanhin toiminnassa oleva majakka ja Hiiu Õlle Kodan panimopubi.
Hiiu Õlle Koda on saaren kaakkoisosissa Kassarissa sijaitseva panimopubi , joka valmistaa kahta koduõlua: vaaleaa Hiidenmaalle tyypillistä, ja punaruskeaa, jota he kutsuvat Kassarilaiseksi koduõluksi. Vaalea oli tehty pilsner-maltaasta ja Kassarilainen pelkästään münchener-maltasta. Rakennus oli hyvin uusi ja moderni, mutta panimo käytti oluenvalmistukseen paikalliseen perinteiseen kuuluvia, joskin uusia puusaaveja. Meininki paikassa oli hyvin rento ja panimorakennukseen mahtui sulassa sovussa panimolaitteet, lattialla lojuvat silakkalaatikot ja kalan savustamo. Samassa rakennuksessa pubin yläkerrassa on mukava ruokapaikka, Grill Lest & Lammas, jossa ruokaoluena tietenkin alakerran koduõlua.
Hiidenmaalta majapaikkaa etsiessä kannattaa pitää mielessä Pruulikoda saaren eteläkärjessä. Paikan isäntä Paavo Pruul panee erinomaista koduõlua, ja ehkä häneltä liikenee maistiaisiakin. Emme yöpyneet Pruulikodassa, mutta tapasimme Paavon oluenpanopuuhissa.
Matkallamme tallensimme monta hienoa tarinaa tulevaan kirjaamme. Alla olevassa kuvassa on hieman esimakua, perinteisiä Viron koduõlu-saaveja, jotka Paavo Pruul on perinyt isoisältään.