• Etusivu
  • Oluen valmistus
  • Siiderin valmistus
  • Olut ja ruoka
  • Kirjoittajasta
  • Kirjat
  • Koulutus

Maltainen

~ Oluen puhemies

Maltainen

Category Archives: Hiiva

Oluthiivaopas I

21 keskiviikko Jou 2016

Posted by maltainen in Hiiva, Oluen valmistus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Belgialainen olut, Oluthiiva, Weizen

Kotioluenpanijallekin on tarjolla yli sata erilaista hiivaa ja muuta mikrobia, joiden luonne ja käyttötapa vaihtelee paljon. Hiivakannan valinta, käymislämpötila ja monet muut seikat vaikuttavat merkittävästi oluen makuun ja laatuun.

Vuosien saatossa olen käyttänyt paljon aikaa etsien tietoa oluenpanijoiden kokemuksia oluthiivoista. Kokemukset auttavat löytämään hiivoille optimaaliset olosuhteet ja ratkomaan käymisongelmia. Nyt kokoan oluenpanijoiden avuksi tietopankkia käyttämistäni oluthiivakannoista ja oluen valmistukseen käytettämistäni bakteereista. Ensimmäisessä osassa käsittelen toistakymmentä mausteisia aromeja tuottavaa belgi- ja vehnäoluthiivaa. Tietopankki tulee vähitellen kattamaan nelisenkymmentä hiivaa tai bakteeria, joita olen oluenpanossa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana käyttänyt.

Tietopankkiin pääsee Oluen valmistus -sivulta kohdasta Oluthiivat.

Oluthiivoja

Advertisement

Oluthiivaa mehiläisistä

15 keskiviikko Kes 2016

Posted by maltainen in Haastattelu, Hiiva, Oluen valmistus

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Hiivan metsästys, Ny Nordisk Øl, Oluthiiva, Paikallinen olut, Tanska, Villihiiva

Samalla kun oluesta on tullut globaalia maailmankulttuuria, pienpanimot ovat ryhtyneet etsimään oluilleen paikallista leimaa. Koska merkittävä osa oluen tuoksusta ja mausta voi tulla hiivasta, lähiympäristön villihiivat ovat hyvin kiehtova paikallinen raaka-aine.

Luonnossa hiivaa on varsinkin sokerilähteiden lähettyvillä, kuten marjojen, hedelmien, kukkien ja viljanjyvien pinnassa sekä puiden kaarnassa. Hiivoissa on kuitenkin valtavia eroja, ja vain harva luonnonhiiva täyttää oluenpanijan kriteerit. Tämän yksisoluisen eliön pitäisi pystyä käyttämään hyvin erilaisia mallasperäisiä sokereita ja kestää alkoholia. Oluen maunkin pitäisi olla hyvä ja persoonallinen.

Munkebon panimon perustaja Claus Christensen

Munkebo Mikbrobrygin perustaja Claus Christensen kaatamassa lasiin mehiläisistä eristetyllä hiivalla käytettyä Hjemstavn Stærk Dansk Alea. Panimon imago nojaa viikinkiteemaan, kuten hienosta hanatolpastakin näkyy.

Tanskalaisen Munkebo Mikrobrygin perustaja ja oluenpanija Claus Christensen eristi panimoonsa hiivan ympärillä pörräävistä mehiläisistä. Monikaan ei ole hyödyntänyt tätä ideaa, vaikka se kuullostaa ilmiselvän hyvältä – varmastikin kukista tarttuu mehiläisiin meden ja siitepölyn lisäksi monenlaista hiivaa.

Claus sai mehiläiset panimon naapurissa toimivalta hunajatarhurilta. Mehiläiset hän tiputti petrimaljaan, jossa oli nimenomaan oluenpanoon sopivia hiivoja suosiva kasvualusta. Luonnonvalintaa suoritettiin siis jo tässä vaiheessa, ja esimerkiksi huonosti alkoholia ja humalan katkeruutta kestävät hiivat karsiutuivat jo kättelyssä. Siltikin hiivan metsästys on työlästä, sillä potentiaaliset hiivat pitää puhdistaa vieraista mikrobeista. Ja vasta sen jälkeen pääsee testaamaan millaista olutta hiiva tuottaa.

Claus teki kasvualustoista poimittujen hiivojen kanssa kokeiluja 2,5 vuotta. Apua oli varmastikin hänen solubiologian tohtorintutkinnostaan. Loppusuoralle valikoitui neljä hiivaa, joista kaikki tuottivat hedelmäisiä aromeja. Kahdelle hiivalle oli ominaista banaanin aromi, yhdellä hiivakannalla on taipumus tuottaa kirsikan sekä vadelman aromeja, kun taas neljännellä kannalla on odotettavissa persikkaa ja aprikoosia. Munkebo myy nettikaupastaan oluiden ohella myös näitä neljää hiivaa.

Munkebon hiivat ovat parhaillaan tutkittavana White Labsin hiivalaboratoriossa, ja tarkoitus on ainakin selvittää mihin hiivalajiin ne kuuluvat. Useimmille olutharrastajille sana villihiiva tuo mieleen kirpeän happamia ja tallimaisia aromeja tuottavat brettanomyces -hiivat. Munkebon hiivat eivät vaikuta brettanomyces lajin edustajilta, sillä niillä käytetyt oluet ovat hillityn ja elegantin hedelmäisiä. Vielä ei ole myöskään varmaa kuuluvatko nämä mehiläishiivat saccharomyces cerevisiae -lajiin, kuten tavalliset panimoiden pintahiivat tai leivinhiivat.

Munkebon Hjemstavn Ale ja Hjemstavn Stærk Dansk Ale

Munkebon mehiläishiivojen käyttämät viisiprosenttinen Hjemstavn Ale sekä kymmenprosenttinen Hjemstavn Stærk Dansk Ale.

Munkebon mehiläishiivat ovat jo päätyneet kaupallisen tuotantoon ja niillä on pantu oluita hjemstavn -nimikkeen alla. Panimon oluita on liikkunut harvakseltaan Suomessakin, mutta tiedossani ei ole onko hjemstavn -oluita saatavilla Suomessa.

Aprikoosin ja persikan aromeja tuottavan hiivan luonne tulee hyvin esille viisiprosentisesta Hjemstavn Alesta. Tämä meripihkan värinen olut tuoksuu vienosti mutta tunnistettavasti aprikoosilta, heinänteolta ja mustapippurilta. Aprikoosin lisäksi makupalettiin kuuluu makeutta, toffeeta, mietoa katkeruutta ja meren suolaisuutta. Yleisvaikutelma on hillitty, tasapainen ja pehmeä. Muista kaupallisista oluista se tuo mieleen lähinnä ranskalaisen Bière de Garden, Jenlain Ambréen.

Alunperin Claus kiinnostui paikallisista villihiivoista, koska hänen isoäitinsä on aikoinaan pannut  perinteistä, ehkä hieman sahdin kaltaista, maalaisolutta Fynin saarella, jossa Munkebon panimokin sijaitsee. Paikallisilla hiivoilla ja niillä pannuilla Hjemstavn -oluilla Claus tavoittelee isoäitinsä maalaisoluen luonnetta.

Kun mainitsin Ny Nordisk Øl -seminaarissa Kööpenhaminassa, että Suomessa sahti pannaan lähes yksinomaan yhdellä ja samalla hiivalla, seminaariyleisöstä ehdotettiin sahtivierteen käyttämistä Munkebon hiivalla. Hjemstavn Stærk Dansk Alea maistettuani totesin, että ideahan on erinomainen. Claus oli samaa mieltä, ja hän antoi ystävällisesti näytteet kahdesta hiivasta. Minulla on nyt kellarissa kypsymässä sahtivierteestä ja Munkebon mehiläishiivoista pantua olutta, ja raportoin tuloksista tuonnempana.

Oluen kuusi perusmakua

13 sunnuntai Huh 2014

Posted by maltainen in Hiiva, Humala, Mallas, Olutkulttuuri, Oluttyylit, Ruokajuoma

≈ 1 kommentti

Avainsanat

Hiiva, Humala, Mallas, Michael Jackson, Oluttyylit, Perusmaku, ruokajuoma

Olutkirjailija Michael Jackson lanseerasi oluttyylit 1977 kirjassaan The World Guide to Beer ja mullisti samalla tavan, jolla oluesta puhutaan. Oluttyylit toivat esille oluiden maailmanlaajuisen kirjon ja niiden avulla saattoi poimia omaan mieltymykseen ja käyttötarkoitukseen sopivat oluet. Käytännön oluen ostotilannetta ajatellen on monesti kuitenkin helpompaa ajatella oluet muutamana oluen perusmakuna, varsinkin kun oluen perusmaut usein myös rimmaavat käyttötarkoituksen kanssa. Olutmaisteluita pitäessäni olen havainnut hyödylliseksi seuraavanlaisen jaottelun oluen kuuteen perusmakuun:

1. Maltainen

Mallas on oluen pohja, josta alkoholi tulee. Oluesta tulee maltainen, kun muita makuja vaimennetaan ja estradi jätetään maltaalle. Maltaalle tyypillisiä makuja ovat vilja, leipä, hunaja, karamelli, pähkinä ja toffee. Maltaisuus ei ole sama asia kuin makeus. Olut voi hyvinkin olla yhtäaikaa kuiva ja maltainen. Mallasvoittoinen olut ei yleensä ole raikas janonsammuttaja, mutta on monesti erinomainen ruokajuoma kun ruokalajia hallitsee vilja, peruna, juurekset tai rasvainen liha. Maltainen juoma sopii siis loistavasti suomalaisen ruokaperinteeseen, sekä usein myös pizzaan, pastaan ja mausteisiin ruokiin.

2. Humalainen

Humala tuo olueen ryhtiä, raikkautta ja tasapainoa. Humalasta tulee olueen katkeruutta, aromeja ja tanniineja. Humalan aromit vaihtelevat suuresti lajikkeen ja kasvupaikan mukaan. Tyypillisiä humalan aromeja ovat yrttisyys (Keski-Eurooppa), pihka (Britannia), sitrushedelmät (USA) ja trooppiset hedelmät (Uusi-Seelanti). Kyky nauttia humalan katkeruudesta on opittu makutottumus ja kaikki eivät koskaan opi pitämään siitä. Toisaalta  jotkut koukuttuvat humalasta niin, että he hakeutuvat entistä humaloidumpien oluiden seuraan. Osittain tästä syystä tämän päivän pienpanimo-oluet ovat niin humalavetoisia. Kaikki eivät myöskään näytä tottuvan amerikkalaisiin sitrusmaisiin humaliin, vaikka eurooppalaisesta yrttisestä humalan aromista pitävätkin. Kaikkein tuhdimmin humaloidut oluet ovat ehkä parhaimmillaan sellaisenaan, mutta vähemmän aggressiivisesti humaloidut oluet sopivat mainioisti mausteisen ruoan kaveriksi sekä kaikkeen missä raikkautta kaivataan, kuten salaattien ja toisaalta raskaiden ruokien kuten blinien seuraan.

3. Paahteinen

Kun mallas tai mallastamaton vilja paahdetaan saadaan pähkinää, suklaata ja kahvia muistuttavia aromeja ja makuja. Kevyemmät paahteiset oluet ovat oivia grilliruokien ystäviä ja raskaammat versiot ovat tuhteja lämmittäjiä, jotka tarjoavat olutmaailman voimakkaimpia makuja.

4. Hedelmäinen ja mausteinen

Nämä ovat pääosin hiivan tuottamia käymisaromeja, mikä on ominaista erityisesti belgialaisille hiivoille sekä saksalaisen vehnäoluen hiivalle. Tunnusomaisia aromeja ovat esimerkiksi pippuri, neilikka, sitrus ja banaani. Hedelmäiset ja mausteiset oluet ovat usein vähemmän humaloituja, joten niistä löytyy vaihtoehtoja myös humalaa karsastaville. Kuivemmat versiot ovat usein kesäisiä ja raikkaita. Näistä aromeista löytyy yhtymäkohtia moniin ruokiin jonka vuoksi tämän kategorian oluet ovat erityisen mielenkiintoisia ruokaoluita ja ne natsaavat usein esimerkiksi salaatteihin, kalaruokiin ja mausteisiin ruokiin.

5. Hapan ja villi

Nämä ovat pääosin maito- ja etikkahappobakteerien sekä villihiivojen tuottamia aromeja. Olueen nämä mikrobit päätyvät ihan tarkoituksellisesti joko käymisastiaan lisäämällä tai tartuttamalla olut panimon laitteissa ja ilmassa pesivään mikrobifloraan. Kirpeän happamuuden lisäksi mukana on usein sitrushedelmiä, neilikkaa, kirsikkaa, sherryä ja hieman märkää hevostakin. Happamuus tekee oluesta vuosia säilyvän ja tuo olueen viinimäisyyttä. Edes kaikki olutasiantuntijat eivät ole oppineet pitämään näistä aromeista, mutta toiset ovat niihin hurahtaneet, koska nämä ovat oluista kaikkein monivivahteisempia. Monet näistä oluista ovat rutikuivia ja aperitiivinomaisia, mutta myös makeita jälkiruokaisia vaihtoehtoja löytyy. Ja nämä oluethan ovat ilmeinen valinta kittipintaisten ja haisevien juustojen seuraan.

6. Tiivistynyt

Mallas- ja alkoholipitoisuuden nousessa hyvin korkeaksi, oluen maku muuttuu niin suuresti, että koen sen ansaitsevan oman kategorian. Mausta tulee tiivistynyt, runsas, viinimäinen, lämmittävä ja useimmiten makea sekä rakenteeltaan erittäin täyteläinen. Myös käyttötarkoitus muuttuu sellaisenaan juotavaksi tai jälkiruokaolueksi. Monet näistä oluista voidaan vuosikertakypsyttää, mikä lisää oluen viinimäistä vaikutelmaa.

Oluen erikoismaut

Oluen valmistuksessa käytetään myös eksoottisempia raaka-aineita, joiden en katso kuuluvan peruspalettiin. Näitä ovat esimerkiksi marjat, hedelmät, mausteet, tammi, hunaja, kahvi, suklaa ja savumallas. Pääosa oluen alkoholista tulee silti käymisen kautta viljasta, muutenhan se ei olisi olutta.

Tämä jaottelu on mielestäni aivan ilmeinen ainakin viiden ensimmäisen makukategorian suhteen ja moni on varmaan keksinyt jotakin samankaltaista. Pikainen google-haku haku paljasti esimerkiksi Greg Engertin oluen 7 makukategoriaa. Gregin kategorioista viisi vastaa viittä ensimmäistä kategoriaa minulla. Näiden lisäksi Gregillä kategoria 1 on ’Crisp’ (raikas), johon Greg niputtaa kevyehköt oluet, jotka eivät ole erityisen maltaisia, eikä humalaisia. Kieltämättä suuri osa maailmalla myydystä oluesta on tällaista, mutta en näe tälle kategorialle tarvetta. Yksi Gregin kategorioista on savu, mutta se ei mielestäni ole nykypäivänä oluen perusmaku. Tärkein ero on, että Greg näkee makuluokat lokeroina, joihin oluita voi tiputtaa, kun taas itse ajattelen luokat oluen ominaisuuksina, jotka ovat rinnakkain läsnä jokaisessa oluessa eri voimakkuuksina. Jos nyt aivan insinööriksi haluaa heittäytyä, oluiden makukenttää voi havainnollistaa seuraavanlaisilla makukaavioilla, jossa arvo 5 kuvaa suurinta voimakkuutta:

Image

Jos olutmaistelun järjestäminen aihepiirin ympärille kiinnostaa, suosittelen Alkon valikoimasta seuraavia oluita:

Maltainen: Ayinger Celebrator
Humalainen (yrttinen): Prykmestar Luomu Pils
Paahtunut: Fuller’s London porter
Hedelmäinen ja mausteinen: Duvel
Hapan ja villi: Oud Beersel Oude Geuze
Tiivistynyt: Old Tom

Mika Laitinen

Olen oluen ja siiderin maltainen puhemies.

Yhteystiedot: maltainen(at)gmail.com

Uusin kirjani

Viking Age Brew -kirjan kansi

Facebook

Facebook

Kirjoitan myös Olutpostiin

Olutposti

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat uudet julkaisut sähköpostiisi.

Sanat

Alkoholin kulutus Barcelona Cava Gotlandsdricka Hiiva Humala Kaimiškas Kansanperinne Katalonia Kirja-arvio Koduõlu Kotiolut Kyrö Distillery Mallas Maltøl Muinaisolut Ny Nordisk Øl Oluen historia Olut & Viski Expo Olut Expo Olutfestivaali olutkulttuuri Olutmenu Olut ruoanlaitossa Olut Ruokajuomana Oluttyylit Omena Paikallinen olut Penedès Perinneolut Pienpanimo Pintxos Resepti Ruoka ruokajuoma Sahdin SM Sahdin valmistus sahti Sahtikirja siideri Siiderin valmistaminen Siiderin valmistus Suomalainen olut Suomen mestaruus Valmistusohjeet viinikulttuuri Viinimatka Viski Viskigate Viskikohu

Arkisto

  • heinäkuu 2019 (1)
  • lokakuu 2017 (1)
  • kesäkuu 2017 (1)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (1)
  • lokakuu 2016 (1)
  • syyskuu 2016 (1)
  • elokuu 2016 (1)
  • kesäkuu 2016 (2)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (1)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (1)
  • joulukuu 2015 (2)
  • marraskuu 2015 (2)
  • lokakuu 2015 (2)
  • elokuu 2015 (1)
  • heinäkuu 2015 (1)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (2)
  • huhtikuu 2015 (3)
  • maaliskuu 2015 (2)
  • helmikuu 2015 (2)
  • tammikuu 2015 (2)
  • joulukuu 2014 (2)
  • marraskuu 2014 (3)
  • lokakuu 2014 (3)
  • syyskuu 2014 (3)
  • elokuu 2014 (4)
  • heinäkuu 2014 (3)
  • kesäkuu 2014 (2)
  • toukokuu 2014 (4)
  • huhtikuu 2014 (3)
  • maaliskuu 2014 (1)

Seuraamani blogit

  • Medieval Mead and Beer
  • Brewing Nordic Suomi
  • Brewing Nordic
  • Olutkoira
  • Durst - en blog om bryg
  • Brülosophy
  • JaskanKaljat
  • Tyttö ja tuoppi
  • Tuopillinen
  • Larsblog
  • The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog
  • Reittausblogi
  • Zythophile
  • Shut up about Barclay Perkins
  • Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta
  • Pete Brown
  • OLUTKELLARI

Kirjoittajasta, Ruoka

  • Juomien valmistus
    • Siiderin valmistus
      • Omenien hankinta
      • Omenien mehustus
      • Siiderikirjallisuus
      • Siiderin hiivaus ja käyminen
      • Siiderin kypsytys
      • Siiderin viimeistely ja pullotus
      • Simppelit siideriohjeet
  • Kirjat
  • Kirjoittajasta
  • Koulutus
    • Kotioluen valmistus 2016
    • Sahtikurssi 2015
    • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2015
  • Oluen valmistus
    • Humalalajikkeet
    • Oluthiivat
  • Olut ja ruoka
    • Maltainen sienikeitto
    • Olut ruokajuomana
    • Olutjuurekset
    • Raparperichutney
  • Siiderin valmistus
  • Siideritietouden ja -valmistuksen kurssi 2014

Pidä blogia WordPress.comissa.

Medieval Mead and Beer

Experimental brewing with Medieval flair

Brewing Nordic Suomi

Pohjoismaista olutta perinteisellä ja vapaalla tyylillä

Brewing Nordic

Exploring the Past, Present and Future of Nordic Beer

Olutkoira

Koko totuus oluesta.

Durst - en blog om bryg

A topnotch WordPress.com site

Brülosophy

They Who Drink Beer Will Think Beer

JaskanKaljat

Oluen puhemies

Tyttö ja tuoppi

Oluen puhemies

Tuopillinen

Oluen puhemies

Larsblog

Oluen puhemies

The Mad Fermentationist - Homebrewing Blog

Oluen puhemies

Reittausblogi

Oluen puhemies

Zythophile

'Zee-tho-fyle', by Martyn Cornell, an award-winning blog about beer now and then, founded in 2007

Shut up about Barclay Perkins

Oluen puhemies

Viinipiru - Arto Koskelon blogi nautiskelusta

Pete Brown

Oluen puhemies

OLUTKELLARI

Oluen puhemies

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • Maltainen
    • Liity 46 muun seuraajan joukkoon
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • Maltainen
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...