Avainsanat

, , , , ,

Hartolan Krouvissa toimii sahtia valmistava panimoravintola, tanssilava ja camping-alue. Yhdistelmä on hyvin suomalainen, mutta ainutlaatuinen. Tutustuimme Krouviin ja erityisesti sen panimoravintolaan Sahtikrouviin sahtikirjan kolmen kirjoittajan ja valokuvaajan voimin elokuun 2014 lopussa.

sahtikrouvi_ulkoa_web2

Sahtikrouvi on Lammin sahdin, Finlandia sahdin, Hollolan Hirven ja Pihamaan sahdin ohella yksi viidestä kaupallisesta panimosta, joille sahti on päätuote. Sahtikrouvi valmistaa yhdenlaista sahtia ja sitä tarjoillaan panimoravintolan ohella parissa lähiseudun kesätapahtumassa, kuten Uotinpäivillä Sysmässä heinäkuussa ja Hartolan Markkinoilla syyskuussa. Krouvin sahti on yleensä kuulunut myös Helsinkiläisen St. Urho’s pubin toukokuisten sahtiviikkojen valikoimaan. Sahtia ei myydä Krouvista mukaan, mutta sahtivierrettä myydään. Panimo tuottaa sahtia muutamia tuhansia litroja vuodessa.

Matti Punakallio mäskäys- ja siivilöintimyllyn äärellä

Matti Punakallio suunnittelemansa mäskäys- ja siivilöintimyllyn äärellä

Sahtikrouvin omistaja ja oluenpanija Matti Punakallio on suunnitellut laitteiston hartaudella ja ajatuksella. Laitteistossa on monia työvaiheita säästäviä oivalluksia ja prosessi kulkee jouhevasti painovoimalla alaspäin. Panimon sydän on Matin suunnittelema ja teettämä teräksinen mäskäys- ja siivilöintiastia, johon mahtuu kerralla 500 kg mallasta. Tästä mallasmäärästä saa noin 1200 litraa sahtia. Astia on vaakatasossa oleva sylinterimäinen mylly, joka pyörii mäskäysvaiheessa sähkömoottorilla. Toimintaperiaate muistuttaa betonimyllyä, eli astiassa on kiinteät sekoituslavat, mutta mäskin sekoitus tapahtuu astiaa pyörittämällä. Mäskäyksen jälkeen nestemäinen vierre valuu painovoimaisesti lämmönvaihtimeen keitettäväksi ja mäskin kiintoaines tiputetaan astian luukuista alapuolella olevaan astiaan, josta se kärrätään eläinten rehuksi.

Matti keittää vierrettä puolisen tuntia, jonka jälkeen lämmönvaihdin jäähdyttää vierteen.  Jäähdyttimeltä vierre menee kylmäsäilytystankkiin, josta sitä voidaan siirtää käymistankkeihin tai myydä asiakkaalle.  Mattihan aloitti panimotoiminnan 80-luvulla pelkällä vierteen myynnillä ja parhaimpina vuosina vierrettä myytiin huikeat 30000 litraa vuodessa. Laitteisto on siis suunniteltu erityisesti vierteen valmistusta varten. Sahtia Krouvissa on myyty vuodesta 1996.

Matin ensimmäinen kuurna toimii nyt panimon ohjauspaneelina

Panimon ohjauspaneeli on pultattu kuurnaan, jolla Matti aikoinaan aloitti sahdinpanon

Sahti virtaa seinän toisella puolella olevan ravintolan hanoihin suoraan käymistankeista. Sahti myydään 1/3 litran tuopeissa. Vaikkakin Matin mukaan sahdin myynti on vähentynyt huippuvuosista, tanssijoille se näyttää maistuvan hyvin. Matti tekee sahtinsa pelkästään ohramaltaasta kantavierteellä 23,5 ja siinä on alkoholia 9 %. Tumma väri tulee tumman ruismaltaan sijaan tummasta karamellimaltaasta. Katajaa hän ei käytä.

Sahtikrouvin sahti on tumman ruskeaa ja läpinäkymättömän sameaa. Pinnalla näkyy pientä poreilua. Tuoksu on makeahko sisältäen toffeen, karamellin, leivän ja banaanin aromeja. Maku on alkuun makeahko, mutta lämmittävä alkoholi kuiventaa vaikutelmaa loppua kohti. Vaikkakin maussa on makeutta, se on keskivertosahtia kuivempi ja pidemmälle käynyt. Päällimmäiseksi maussa jäävät karamelli, tummat kuivatut hedelmät, banaani, viinikumimainen hedelmäisyys ja lämmittävä alkoholi.  Katajan makua ei ole. Sahdista tulee mielleyhtymä tummiin belgialaisiin trappist -oluisiin. Ehkäpä vierteen tavallista pidempi keittäminen saa sahdin muistuttamaan enemmän vahvoja maltaisia oluita. Sahti on erittäin runsas ja miellyttävä, sekä myös petollisen juotava.

Vierailumme aikana Krouvin lavalla esiintyi Teuvo Oinas & Kiintotähti sekä Saija Tuupanen & Ex-miehet. Tanssilava on suuri ja väkeä oli paljon. Tanssin ystäviä tulee tänne kauempaakin ja osa tanssijoista myös yöpyy camping-alueella. Matti näytti itsekin viihtyvän tassilattialla hyvin.

Teuvo Oinas & Kiintotähti

Krouvin lavalla Teuvo Oinas & Kiintotähti

Panimoravintola Sahtikrouvi on auki kesäisin torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin. Krouvi on nelostien (E75) varrelta noin 6 km, ja Hartolassa päin liikkuessa panimoravintolaan voi poiketa sahdille, vaikka ei olisikaan menossa tansseihin tai leiriytymään. Tanssit ovat perjantai-iltaisin, jolloin panimoravintola jää tanssilavan puolelle. Aukioloajat kannattaa tarkistaa Krouvin kotisivuilta.

Lisätietoa kaupallisista sahtipanimoista löytyy Suomalaiset pienpanimot -kirjasta sekä Olutkellarin sahtioppaasta.

Advertisements