Lyhyt vastaukseni on ”kyllä”, vaikka se ei olekaan kovin täsmällistä kielenkäyttöä. Tarkkaan ottaen sanoihin olut ja kalja sisältyvä arvolataus riippuu ajasta ja paikasta.

Historiallisesti kalja on tarkoittanut arkista vähäalkoholista viljasta tehtyä juomaa, jota on juonut koko perhe. Nykyinen kotikalja on jäänne tältä ajalta, tosin alunperin juoman makeus on tehty viljaa imellyttämällä ilman sokeria. Kaljaa on tehty esimerkiksi kerran viikossa osana kotitöitä ja sen valmistuksen on pitänyt olla suhteellisen helppoa ja vaivatonta. Kalja on ollut elintarviketta, jota ei ole niukassa taloudessa heitetty hukkaan, vaikka se olisi muuttunut loppua kohti pahanmakuiseksi. Kaljakulttuuri on ollut voimissaan erityisesti Suomen itäisemmissä osissa, varsinkin Savossa ja Karjalassa, mutta paikoitellen myös osissa Hämettä, Pohjanmaata ja Varsinais-Suomea.

Olut on taas on historiallisesti monin paikoin Suomea merkinnyt vahvempaa huolella tehtyä juhlajuomaa, etenkin Hämeessä ja läntisemmässä Suomessa. Näillä alueilla olutta on yleensä pidetty parempilaatuisena kuin kaljaa, koska sitä on valmistettu huolellisemmin ja paremmista raaka-aineista. Toisaalta paikoitellen kaljakulttuurin alueella molemmat juomat ovat olleet samanarvoisia, ja kaljastakin on tehty juhlaversiota, huolellisemmin ja paremmista raaka-aineista. Perinteisesti kaljaa on siis pidetty osassa Suomea alempiarvoisena juomana, mutta ei kuitenkaan kaikkialla.

Nykyään kalja-nimitys synnyttää vaikutelman oluesta, jonka laadulla tai merkillä ei ole suurta merkitystä. Toisaalta olut on koko historiansa ajan ollut koko kansan juoma, jota kaikki ovat juoneet kuninkaista orjiin. Tässä mielessä en pidä kalja-nimitystä väheksyvänä, sillä se pikemminkin viittaa oluen kansanomaiseen luonteeseen, niin arkeen kuin juhlaankin sopivaan juomaan.