Olutravintoloiden hanat ja kaapit painottuvat nyt voimakkaasti humaloituun IPA-tyyliseen olueen. Osa enemmän oluita maistelevista alkavat jo kyllästyä tähän suuntaukseen, ja veikkailevat innolla seuraavaa trendiä. Onko IPA-buumi laantumassa?

Itseasiassa buumi saattaa jopa kasvaa. Suuri yleisö on nyt löytämässä tämän oluttyylin, josta viitteitä antaa esimerkiksi jo Prismassakin myytävät IPA-lasit ja Olvin IPA.

Toiseksi, jo yli vuosikymmenen olutrendit ovat tulleet Eurooppaan USAsta, eikä siellä näy merkkejä trendin taittumisesta. Myös oluenpanotietämys eurooppalaisiin kotipanimoihin ja pienpanimoihin valuu pääosin USAsta. Pienpanimoissa yksinkertaisesti pannaan mielellään amerikkalaistyylistä IPAa, ja siitä on muodostunut mittari, jolla panimoita vertaillaan.

Kuluttajien kokeilunhalu saa panimot suoltamaan jatkuvasti uutuuksia markkinoille. Helpoimpia tapoja tehdä jännittäviä uutuuksia on vaihdella humalalajikkeita, ja tämän ovat huomanneet myös humalan jalostajat ja tuottajat. Jopa maailman suurimmassa humalantuottajamaassa Saksassa on kehitelty sitruksisia amerikkalaistyylisiä lajikkeita, kuten mandarina bavaria. Jatkuva uusien humalalajikkeiden tulva on polttoainetta IPAn menestykselle.

Onneksi IPA-kulttuurissa on nähtävissä nyt enemmän nyansseja ja vaihtelua. Esimerkiksi Virossa ja Tsekissä on huomattu, että tuhdisti amerikkalaisittain humaloidun oluen voi tehdä myös pehmeämmin ja maltillisemmalla katkeruudella. Tämä tekee niistä monikäyttöisempiä ja paremmin ruokaolueksikin sopivia juomia.

Piristävää vaihtelua tuovat myös USAssa viime vuosina jalostetut aromiltaan voimakkaat, mutta sitruksisesta makumaailmasta poikkeavat humalalajikkeet. Mielenkiintoista miten radikaalisti kasvinjalostuksella voidaan muuttaa oluen makua. IPAkin saattaa maistua erilaiselta kymmenen vuoden kuluttua.